1.03

perjantai 28. marraskuuta 2014

Joutavainen vastaa: Syntyneen kuun vastaukset

"Puhun suulla puhtahalla, kielellä kivuttomalla, suulla suuruksettomalla".

tietäjä Joutavaiselta voipi kysyä kaikesta terveyteen, uniin, parantamiseen, rohtoihin ja suomalaiseen kansanuskoon liittyvästä.

"Kipu kiukoam peräh, pako pattsahan nenäh, juoksijalla jalkah, lentäjällä siipeh".

torstai 31. heinäkuuta 2014

TERVEYS

Terveitä elämäntapoja voidaan pitää tärkeimpänä kansanparantamisen osana.

Terveet elämäntavat pidentävät ikää ja estävät vaivoja pahenemasta.

Omassa ympäristössä tapojen noudattaminen tapahtuu luonnostaan (ympärillä pelkkää omaa).

Vieraassa ympäristössä (kaupungit) terveyden vaaliminen on huomattavasti vaikeampaa (ympärillä pelkkää vierasta).

Terveyteen vaikuttavia asioita voidaan jakaa henkisiin, ruumiillisiin ja ympäristöllisiin.

Oman ruokavalion lisäksi tärkeinä voidaan pitää kiireetöntä elämää, siisteyttä, reippautta, iloista mieltä, päihteettömyyttä ja läheisiä ihmisiä.

Pelkästään omaa ruokavaliota (kala, marjat) noudattamalla voi taata itselleen monia terveitä päiviä
(marjansyöjien tiedetään eläneen jopa 100 vuotta vanhoiksi).


1.  "sae syyvä aevan nälän lähtee asti" (nälkään syöminen).

2.  "jos suru tulee, anna surun mennä, jos ilo tulee, anna ilon olla" (iloisen mielen voimasta).

3.  "sit ko ol kaik askarat tehty sit vast syätti" (kerran päivässä syöminen).

4.  "joutavaa se nyt om pelätäj ja surrak ku eijj oop palijo mittään syytä" (turhasta huolehtimisesta).

5.  "kyllä sitä ajan olloon surusta ja murreesta ihminen asettuu entiselleen" (aika parantaa).

6.  "puhujen asjaat paranee" (puhumisen tärkeydestä).

7.  "toisen asiat mennee aina sillai että ne mennee aina myätään päij" (myötäinen ja vastainen, oman elämän vaaliminen johdattaa vastaisesta myötäiseen).

8.  "täytyyhän sitä vähän aikaa saaha ruokaa asettaa" (ruokalevon tärkeydestä).

9.  "ei sitä ennen anna elämälle arvuu ennenku rupiip omaa ohtaa tuulemaa" (vaikeudet saavat arvostamaan elämää).

10.  "tuhma kuoloo milloin otetaa, viisas lähtöö milloin arveloo" (itsensä tuntemisesta).

11.  "kun soapi kauvan aekoo kivuloesen elämän alla ollan niin kuolema siitä lopulta tulloo" (kipujen tarkoituksesta, jos ei hoideta vievät elämänhalun).

12.  "jos et syö iltasta ni siit tulloo surma peän ala" (syödään päivän askareiden jälkeen).

13.  "minä ajattelin peän ympäri enkä tuosta tuohom peässyt" (liiasta ajattelusta).

14.  "kyl ne aina paremmin heikontaa ko vahvistaa tommoset isot asiak ko niitä ajattellee" (ajatellaan asioita jotka tekevät vahvaksi).

15.  "ajjaalinem murhes saattaa ajjaattoman kualeman" (turhasta murehtimisesta).

16.  "tänä päivän jos syyvvää härkä ni ain huomen o nälkä" (ylensyömisestä).

17.  "eihän sitä aika kulunuj jos ei sitä aina tepastettu" (reippaana pysymisestä).

18.  "älä aimuntele mennä ohkaselti ulos ku o niin kylmä ilma" (ilmojen mukaan pukeutuminen).

19.  "vanhan tarttii kulkii ajaj ja järjen kans" (ikänsä ymmärtämisestä).

20.  "ei sua ahtaa suuta nii täytee jottei pala kiänny" (ahmimisesta).

21.  "se ahmii nii ettei jouva pureksimmaa" (voi johtaa tukehtumiseen).

22.  "haukkohan ahavoo ni haihtuu haiku piästäis" (raitis ilma parantaa).

23.  "etteen päin elävän mieli" (eteen päin eläminen).

24.  "ku ol oikee kylymä ilima nii tehtii kaksi nuotiota ja niije vällii havusija" (lämpimänä pysytteleminen).

25.  "mie iski polvee kirvehel mut onneks meil ol tyltsä kirves" (asioille nauraminen).

26.  "on sen verran hassu että on lysti olla" (hassuttelun tärkeydestä).

27.  "kylhän ne hassuttelie kun om monta samallaist yhles" (joukossa hassuus tiivistyy).

28.  "nauraa hatkotti notta maha lelluu" (nauru pidentää ikää).

29.  "hyältä se maistuu ku näin harvaksesta saa" (vuodenaikojen mukaan syöminen).

30.  "murheesta hiuskin harmaantuu" (murhe lyhentää ikää).

31.  "turha se on mualiman asijoehen tähen ruvetap piätää harmistammaa" (keskitytään lähellä olevaan).

32.  "se on hyvin harras siihen" (lintujen seuraamiseen, luonnon terveyttävästä voimasta).

33.  "kyllä se lyöppyy kuv vaeh harjottaa, ei se tarvihte oppija" (oma oppiminen, vapaaehtoista ja vapaamuotoista).

34.  "kui sinne puolee tulette siiz harkatkaa meil" (seurallisuus).

35.  "jakka ma nyh harkitten asijaa" (harkitsevaisuus).

36.  "ne enne nii harkihtvat" (asioiden harkitseminen eli suunnitteleminen lisää onnistumisia ja vähentää onnettomuuksia).

37.  "koitas nyv vähä sitä pörröös kampata kun ihan silmillä hapsottaa" (siisteydestä).

38.  "oli toh päiväliekkoses" (nautiskeli päivänpaisteesta, päivän parantavasta voimasta).

39.  "vanha kansa ei ollenkam pannus sokeriakan siähe" (puolukkapuuroon, marjat=oma makeutusaine).

40.   "em minä tiätä myälen tullu, minä tulin tuolta vainioittem poikki hankikantoo" (omien polkujen kulkeminen, vrt. omituiset liikennevahingot).


41.  "sen jäniksempoeka ol niim mukava että myä ei hannaettu sitä tappoo" (eläinten läheisyys).

42.  "se aena vuolas hammastikuj ja rassas hampaasas syönnim peälle" (siisteydestä).

43.  "ei pijä jättää mittää hampaa kolloo" (katkeroitumisen vieraudesta).

44.  "tää talvi on menny tälläses laiskottelus, ens kesän sit taas yritetää" (kesäisin tehdään suuria ponnisteluja vaativat asiat, esim. rakentaminen).

45.  "sanottuva sannaa ja haehtunutta savua ei saa takasi" (pahasti sanomisen vieraudesta).

46.  "istuttii ja nautittii jokahine hoasto mitä mukavata ties" (läheisten tärkeydestä).

47.  "istuivat ympär tuvan ja hoastoiva" (pitää yhtä).

48.  "sitt on ettää että meitiä on kaksi, jos toinen erehtyy niin toinen auttaa" (läheisten auttaminen).

49.  "ei meitin työt oh sellassii et päivälleh tarvis tehlä" (kiirehtimisen vieraudesta).

50.  "menhän sitä vain mekki päivä kerralhan" (päivä kerrallaan).

51.  "eipä sitä tiijä eteenkäsin murehtija" (turhasta murehtimisesta).

52.  "etteen elävän miäli, kuallu taakse kattokoon" (elää eteenpäin).

53.  "menin maa nukkumaa taik heräsin nii aina mul ol laulu ensmäne" (laulun parantavasta voimasta).

54.  "ennen mie tien sen itse, enneko toista käsken" (toisilla teettämisen vieraudesta).

55.  "johan tuota enne oes antanna olla alollaan kur ruveta sen kansar riehumaan" (tappelemisen vieraudesta).

56.  "en minä enempätäni syö kun jaksan" (syödä kylläiseksi).

57.  "ei niillä ennallisilla ihimisillä ollus semmosta hirmua rikastumissee" (oma rikkaus=henkistä rikkautta).

58.  "nyd miä kepsudan tantsia" (tanssin parantavasta voimasta).

59.  "onks puhaz vezi, jutava" (puhtaan juomaveden tärkeydestä).

60.  "hyvvä paikka, hyvä vezi" (asuinpaikan valitseminen veden mukaan).

61.  "elä o nin ylpiä, pittä olla tazaizest" (tunteiden tasaaminen).

62.  "nosteled raskahia ni vähin kerralla" (raskaiden tavaroiden nostamista varotaan).

63.  "kahelta om paljo vesselämb" (vesselä elämä).

64.  "ädin koiz joivad ja söiväd ja oltti ydä" (olla yhtä).

65.  "ai ku siä ot kovast päivättynd" (ulkona olemisen tärkeydestä).

66.  "elä hybi kivilöjä möd, vikkoidad jalad" (tapaturmien vältteleminen).

67.  "purro kivistä vatsa" (viljatuotteiden vieraudesta, lihottavat ja sekoittavat vatsan).

68.  "vanhemmad obastit meidä, nist mö piämme varin" (oma oppi).

69.  "mö noizomma nyt tantsima" (ilon pitäminen).

70.  "mö olti ku veigoksed hyväl sovul" (sovun vaaliminen).

71.  "veiterys on kaigiz aziois hyvä" (vilkkaus, hyvällä mielellä tekeminen).

72.  "elä velikunda mä humalikkahin kera tappelomma" (humalaisten vältteleminen).

73.  "ain olti vahvat hampad" (terveyden merkkejä).

74.  "tubagam polttamiv vaivaja rintoja" (tupakkaheinät tarkoitettu rohdoiksi, ei jokapäiväiseen käyttöön).

75.  "siz vast ku päivä valgeno, siz männä" (pimeällä liikkumista vältellään).

76.  "ken tyhjä azia itkö" (turhasta murehtimisesta).

77.  "vatsa oman ajan tittä" (vatsan toiminnan ymmärtäminen).

78.  "toin toista käest pitivät kini" (läheisyys).

79.  "pehmiäl tilal oh hyvä mada" (mukavan makuupaikan laatiminen).

80.  "pä pesty ja hiukset suittu" (valmiina uuteen päivään).


81.  "elä siä o nih huima" (maltillisuus).

82.  "muisseda händ jälest sto hä pittäiz ain mildä kotti" (mielen pitäminen kotiin).

83.  "ennen ei tabeldu, sovukkast eletti" (väkivallan vieraudesta).

84.  "ku tullo lika södyks, ni sid rögähyttä" (liikaa syömistä vältellään).

85.  "tubagam polttajil rinnad rekaja" (tupakoinnin vaikutuksista).

86.  "lämmä ei luida rigo, kylmä rikko" (paleltumista vältellään).

87.  "tavallim miz ei ju vina" (viinan juomisen vieraudesta).

88.  "kaikha ne ollit hyväd ruad" (oma ruoka=hyvä ruoka).

89.  "nugumma päiväst päivä" (laskusta nousuun, päivän mukaan eläminen).

90.  "mänit päivä istuma tyn kera" (yhdessä tekeminen).

91.  "yht puhku tödä ed jaksa tehä pitkä aika" (töiden jakaminen osiin).

92.  "tänä pän noizem pezömä vatteida" (työ / päivä).

93.  "ei sa kaigist tyhjist azioist pahastua" (liiasta herkkyydestä).

94.  "elä pahhoidah hänem meltä" (pahasti sanomisen vieraudesta).

95.  "ni siski miul on hyvä meli ko on tyhjä hone ni ko killut se kajahta vasta" (ilo pienestä).

96.  "elä elä viral milel, elä omal milel" (vieraalla mielellä, omalla mielellä).

97.  "my mänimmä hyvim milin" (hyvän mielen vaaliminen).

98.  "vanhemmam mili tittä paremmast" (vanhempien kuunteleminen).

99.  "sille voit kaik kaihoda, sille voit kaik itkiä, ei se kellegi verga" (huolet joita ei haluta kertoa ihmisille käydään kertomassa puille).

100.  "se otta unem poiz, sis ku väntelet kubeheld kubehelle" (kahvin vaikutuksista, huumaavia aineita ei ole tarkoitettu päivittäiseen käyttöön).

101.  "sinis ten kuniz jaksan" (voimien mukaan työskenteleminen, vrt. kellon mukaan).

102.  "paperi oli pahakse, vaski oli vaivakse, hoppea oli holekse" (rahan vieraudesta).

103.  "kulu metsän kohhina" (metsän parantavasta voimasta).

104.  "kuhu siul on nin kippu" (kiireen vieraudesta).

105.  "kussa tahon, sella tantsin, kussa lustin, sella laulan" (kyky viihdyttää itseään).

106.  "oli ni vesol olla illalla ko kaikellaisi juttui keksitti" (omat jutut).

107.  "mö kera laulatti" (lauloimme yhdessä).

108.  "migä siul on ku siä ain hädäeled" (hätäilyn vieraudesta, johtaa virheisiin ja tapaturmiin).

109.  "syksystä aletti käymä ilta istumassa" (talvi levon aikaa).

110.  "hyvittellö toist kaigil hyvil sanoil" (sanojen parantavasta voimasta).

111.  "sap hyväm mihej ja hyväm paigaj ja hänel on hyvä ellä" (hyvän elämän aineksia).

112.  "itsekse hiljagaista laula" (hyräilee).

113.  "hilja hyvä tullo, kovast ei konsa" (hiljaa hyvä tulee).

114.  "ai gu minnua hiugaja, pittä vähhäizem maista" (hiukoo, nälkään syöminen).

115.  "holedoin oh hyvä ellä" (huoleton elämä).

116.  "homenim päivä on tidämädöin" (huomista turha murehtia).

117.  "tynel ilmal metsä helliz hän ku lauloi" (metsässä laulaminen).

118.  "elä omallaz milelläz" (elää oman mielen mukaan).

119.  "sil olti hyväd vappad elämäd" (hyvä vapaa elämä, vrt. omituinen toisten työssä käyminen).

120.  "va en kolmia unoha, yht en synnykkisijjatan, toist en kazvoin kallaistan, kolmatta emohuttan" (kolme tärkeää).


121.  "izän d emän jälgizil jäi elämäh" (kotipaikan tärkeydestä).

122.  "kuni jäzend olloo, ga sini eläd" (elää jäsenten eli kunnon mukaan).

123.  "jälellizii aigoi älä mustele" (menneiden muistelemisesta).

124.  "elä ota jygiedä takkua selgäh" (raskasta taakkaa).

125.  "niidä jygeidä puuloi ei soa nostoa vähäl väel" (selkävammojen alkuperästä).

126.  "dygei on nostoa, ev voi nostoa yksin, läkkeä abuh" (yhdessä nostaminen).

127.  "pidää muuttua toizeh perttih, täs pertis on tsihvu" (sihvu eli häkä).

128.  "tsihva juobuttau" (juovuttaa eli pyörryttää).

129.  "rubiedgo i sinä täh jurah" (leikkimään hyrräleikkiä, lapsenmielisyys).

130.  "ne kum mussikat oli kypset nin ne keräsi niitä ta keitti" (marjojen tärkeydestä, nautitaan monessa muodossa).

131.  "läkkeä juomingaista kereämäh marjaveeksi" (juolukoita marjaveteen).

132.  "eläkköä hyväsistä, ei pijä juonie toini toizem peällä" (toisten asioihin puuttumisesta).

133.  "juondajez vajoad riet pannah, ei sua täyzii regilöi panna" (onnettomuuksien vältteleminen).

134.  "juuva pidäis, juotattau" (janoon juominen).

135.  "juotatukseh hyvä i vezi on" (juomista vanhin).

136.  "juotatukseh hoz marjoa puuttuz, ga sit hyvä oliz" (marjavesi=oma mehu).

137.  "midäbo jungotat peä alahpäi" (murehdit, läheisistä huolehtiminen).

138.  "juoja muzikka, elä mäne juojal" (juoppoja ei päästetä sukuun, voivat pilata kaikkien elämän).

139.  "julgevui da lähti yödy vast ajamah" (yöllä tekemisen vieraudesta).

140.  "ei pidäiz ylen julgienn olla" (uhkarohkea).

141.  "tule meän joukkoh" (pitää yhtä).

142.  "mie olej jo vanha, joutava kuolomah" (luonnollinen suhtautuminen kuolemaan).

143.  "miä tänäpiän olen joudava" (lepopäivien pitäminen).

144.  "joudaval olen vihmam pidäjez" (vihman pitäminen, oma työ=kiireetöntä työtä).

145.  "kun nuorena joutuu joutavan jälillä, niin silläh se ikä mänöy" (nuorten ohjaaminen oikealle polulle).

146.  "nyd on joudokodva miuleni" (lepohetkien pyhittäminen).

147.  "joudokodvad min ombelen" (iltapuhteet).

148.  "joudopiänä lähemmä gribah" (joutopäivänä sieneen, omat harrastukset).

149.  "vähempi kaloa kun soatih nin silloij joattih pienemmällä vakalla, enämpi kun oli kaloa nin suuremmalla vakalla joattih" (saaliin jakaminen).

150.  "konsapa joijuttih - no ikävissäh, talvella siitä, ta riihtä puijessa, riihtä puijessahan se joiku toiset" (omien laulujen parantavasta voimasta, vrt. rahalla ostetut pop-laulut).

151.  "ei tässä ruveta tyhjeä kiistämäh ta jonnij joutavoa jankuttamah" (kiistelemisen ja jankuttamisen vieraudesta).

152.  "mie jeäksiyhyin jotta en ijässäh lähe pahalla jiällä" (heikoille jäille, vaarojen välttelemisestä).

153.  "jalgubatikaz i käin sinne" (vanhin eli pyhin tapa liikkua).

154.  "jalloittelemine on rungal hyveä" (jaloittelun parantavasta voimasta).

155.  "ku itkunaiga on, ga itkettäh" (aiheesta itkeminen).

156.  "itse izä lähtöö, ei työnnä poigie" (lasten pakottamisesta työntekoon, annetaan aloittaa omia aikojaan).

157.  "kudai ittsie kattsoo, se vardoitseh" (itsensä katsomisen vieraudesta, vrt. omituiset peilit).

158.  "sinä otad joga kohtan todeh, da ittsehez otad" (itseensä ottamisen vieraudesta).

159.  "omaz itsez olen kylläine" (kylläisyys eli mielenrauha, syntyy omaan tekemiseen keskittymällä).

160.  "lemb on omaz itsez, omaz eländäz, omiz virroiz, omaz itsempiendäz, omaz kielez" (tärkeinä pidettyjä asioita, virta=tapa, vrt. Virtanen).


161.  "gryhnäh meni istundoa selgy" (liika istuminen pahaksi selälle).

162.  "kodvaizen istun täz" (lepuuttava istuminen hyväksi selälle).

163.  "muga olet pannuh zaaharipeskuu, kai on imel, en voi syvvä tädä" (sokerinkäytön vieraudesta).

164.  "elä indoista mänetä, elä huigieda lai, elä heity nagroh, pie lembie" (elämänohjeita).

165.  "ei iluo pie loittuoda ettsie" (ilo löytyy läheltä).

166.  "iloksini eloz on nygöi miul, kun on tervehys hyvä" (terveistä päivistä kiittäminen).

167.  "ilomielel lähti" (ilon kautta).

168.  "hyvä on ainoz ilomielini" (ilomielinen eli tyytyväinen).

169.  "issumma ta iluomma" (ilon istuminen).

170.  "iltasetta elä muate rupie" (iltasen tärkeydestä, ei tarkoita yöllä syömistä).

171.  "ildan on muudu syönaiguo kallehembi" (iltanen syömäajoista vanhin eli pyhin, päivänen käytettiin iltasen hankkimiseen ja valmistamiseen).

172.  "ildavui päivy, eäre pidäy lähtie" (päivän äärestä tulen ääreen, kaksi parantavaa voimaa).

173.  "täll ilmalla meil on hyvä eleä" (keskitytään tähän ilmaan, tuonilmaisesta ei tiedä).

174.  "ilmai syömättä ei soa roadaa" (tehdä raskasta työtä).

175.  "elä issu ikkunkorvas, ilmanhengi kävyö peäh" (vedon vältteleminen).

176.  "avua ikkun, ann ilmanhengi kävyy läbi" (tuulettamisen tärkeydestä).

177.  "salboa ikkun, sid ei tule viluu" (liiasta tuulettamisesta).

178.  "igä elä da igä i opastelietse" (oma oppiminen kestää läpi elämän, vrt. omituiset koulut).

179.  "leskiraiska konnum möi, lapset soatoi igäzeks orjaks" (oman kodin tärkeydestä, maattomat päätyvät orjiksi).

180.  "igävie vuozie emmä kehtua nyt muissella" (ei muistella ikäviä asioita).

181.  "em miä igävee piä" (ei pidetä ikävää).

182.  "omua joukkuo on igävä" (oma joukko).

183.  "igävy on olla yksinäh" (läheisten tärkeydestä).

184.  "tyhjeäd igävöitsettöz, opi vattsoa urostoa" (tunteiden tasoittaminen).

185.  "elä mäne sihi illeneh paikkah, langiet" (liukkaaseen paikkaan, tapaturmien vältteleminen).

186.  "en kehannuh hädzissä humalniekan ker, lähim pois" (juoppojen vältteleminen).

187.  "kergiöy tämä vähembäl hädiälendäl" (oman työn luonteesta).

188.  "ei piä hädäilä" (hätäily tappaa).

189.  "hämykodvu pidäv istuo, levätä pätsin lämmittyy" (hämyn aika=levon aika).

190.  "hyvin voibi, eläy tervehen" (tärkein).

191.  "hyvä on hyvistyö hyväz rahvahas" (seura tekee kaltaisekseen).

192.  "mie händä ainos hyvitän da autan" (läheisten auttaminen).

193.  "sinä minul mielen hyvitit, gu tulit tijjustamah" (läheisten voinnin tiedusteleminen).

194.  "hyveälin hyväl sanal ga lauhtui häi" (hyvien sanojen voimasta).

195.  "hyvä on olla hyrkytellä, hyvän toiseni keralla" (puolison tärkeydestä).

196.  "vuattiet pessäh ta huuhotah avannossa" (oma puhtaus, vrt. kemikaaleilla saavutettu puhtaus).

197.  "jogi nygöi on hudrenemizeh, elä mäne kattsomatta jeäm peäl" (heikkojen jäiden vältteleminen).

198.  "hubela on vattsa hutun syödyö" (puuro sekoittaa vatsan).

199.  "huvä on huttu huulel, vain on vaigie vatsal" (viljaa ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi).

200.  "huttuvatsu hudru vatsu" (ei tee kylläiseksi).


201.  "ei pijä hupettoa, pitäy hyväsistä loatie" (tehdä huolellisesti, hupettoa=kiirehtiä).

202.  "mikse olled huolimatoi, sovad lykit kunne puuttuu" (sovad=vaatteet, jokaisella esineellä paikkansa).

203.  "tulet perttih, ed jalgoi huomoa pyhkie" (siisteydestä, koti=pyhä tila).

204.  "huomena lienou hyvä päivä" (toiveikkuus).

205.  "elä huoli huomenista päiveä, elä vai kädehizeh" (elää päivä kerrallaan).

206.  "jätähäi huomeneks, huomenizem päivän varus" (elää kaksi päivää kerrallaan).

207.  "heijän huonehet ollah vilut" (rakennusten tiivistämisestä).

208.  "ylen on huononi jeä nygöi, ei ole mändäveä" (heikkojen jäiden aika).

209.  "huogavuz om parembi syöndeä da juondoa assunnan jälel" (tärkeää huoahtaa eli levähtää pitkän matkan jälkeen, ruoka voi oksennuttaa).

210.  "elä huoli igävöijä da pahoa mieldä pideä" (läheisten piristäminen).

211.  "hoikilla voatteilla tulou vilu" (ilmojen mukaan pukeutuminen).

212.  "anna hengel hoivu, huogavun kodvaizen" (maatessa henki lepää).

213.  "ei ole ni hengen hoivoa, kylm on" (kylmässä henki ei lepää).

214.  "mettsäh kui lähet, ga siel huogavut" (metsän parantavasta voimasta).

215.  "migäli on varoa, sigäli pidäv eleä" (varojen mukaan eläminen).

216.  "hirvakk on nengozel tuulel lähtie järvel, emmo lähe" (myrskyllä liikkumisesta, johtaa tapaturmiin).

217.  "hirvakk on vast yöh lähtie matkah" (yöllä liikkumisesta, johtaa tapaturmiin).

218.  "hillasteleheze, nivel ei anna enämbi roadoa" (nivelten mukaan työskenteleminen).

219.  "minä astun tsopotan hillakkazin" (hiljaa hyvä tulee).

220.  "vuotammo tuulen hillenendeä, siid lähemmö verkkoloi laskemah" (ilmojen mukaan eläminen).

221.  "hiessäh olet, ei pidäiz viluh männä" (ei hikisenä pakkaseen).

222.  "higluttoa hillakkazeh, ei ole ni kunne kiirehtä" (kiireetön elämä).

223.  "hillah roammo tänäpäi, huomei enembän" (töiden jakaminen osiin).

224.  "hillah hyvä tulou, verkkazellah parembi" (työ tarkoin harkittua, ei tehdä mitään turhaan).

225.  "elä zuaharilla lasta herkuta" (zokeritaudin alkuperästä).

226.  "pidäv vähäine hengähtelläkseh" (hengähtää).

227.  "niin kovasti olen työdä tehnyt, pidäy nyd hengähtiä" (työn aika ja levon aika).

228.  "uhotuul on hengenottai" (kova tuuli).

229.  "pitäy syyvä hengempiteiksi" (syömisen tärkeydestä).

230.  "mie issin vai omoadani hengie vardoijes, en andanuh tappoa" (itsen puolustaminen).

231.  "heitelkeä vai roado, läkkeä syömäh" (ruoka työtä tärkeämpää).

232.  "pidää heittää raado, do rubei väzyttämäh" (lepo työtä tärkeämpää).

233.  "parembi pajeta ku heittyö tapettavaksi" (sotien eli käskystä tappamisen vieraudesta).

234.  "siitä kun se tuuli hellittäy, nin siitä jatamma matkoa" (tuulen mukaan eläminen).

235.  "helly syväin, ni midä kelle pahoa ei lai" (hellä sydän, ei tee pahaa kellekään).

236.  "heimovuttu avuttau" (sukulaisten auttaminen).

237.  "ei pidäiz ennen duumaitsusta havahtoakseh" (ei pitäisi tehdä ajattelematta).

238.  "kerran mih harjauvut, ni siit on vaigie erota" (oikeat tottumukset).

239.  "hillakkaiseh aina eletäh eteh käsin" (hiljalleen eteenpäin).

240.  "kugali on eluo, sigäli eläd" (elon mukaan eläminen).


241.  "elähäh huoli" (läheisten tukeminen).

242.  "eklev vielä oltih eikkehissäh, jotta emmä lähe" (hetkeä elettäessä suunnitelmat muuttuvat).

243.  "varussettu miul on einehtä talveksi" (talveen varustautuminen).

244.  "min tänäpäi syöt, se vai sua" (päivän annos).

245.  "ei yhteh palah roa" (töiden jakaminen osiin, työn jälki alkaa heiketä tietyn ajan jälkeen).

246.  "eläessäh en ole viinaa duonuh" (enkä duo).

247.  "palah ruadoa puuttu, nyd lebiälen" (työn jälkeen lepo, palautumisen tärkeydestä).

248.  "ei ole pitältä, hyväsistä pitäis ehtyö kotih" (kodin lähellä pysytteleminen).

249.  "muuta paidu kylyl dällel" (puhdas paita saunan jälkeen).

250.  "päivän aloh ehtii raadaa" (päivän aikana, tarkoittaa töiden jakamista päivän mukaan).

251.  "tuloo häi omilleh aigah" (oma työ, oma aika).

252.  "sitä nakrettih ken kokonaisen sultsinan otti, jotta se ahnustau" (ahnehtimisen vieraudesta).

253.  "ei pie ahtavoa yhteh tukkuh" (ihmisjoukkojen vältteleminen, tautien henkien suosimia paikkoja).

254.  "kävelläh lapsed vilus, sid köhähytäh jällez" (lasten perään katsominen).

255.  "kärhisteleh lyhyizis pindzakkoloiz, ei pane tsuikkoa peäl" (ilmojen mukaan pukeutuminen, pindzakko=paita, tsuikko=turkistakki).

256.  "älä vilus käbristele, tule perttih" (lämpimänä pysytteleminen).

257.  "kähäkkeä piettih, ga toratt ei" (riideltiin, ei tapeltu).

258.  "kypsendä hyvin kalad, pie hätkembi hiilil" (kalan kypsentämisestä, raaoista voi saada matoja).

259.  "ta nii hyvä joki siinä missä aina käytih kylystä peästyö" (parantavasta kylystä parantavaan veteen).

260.  "kynnenalustat pidäy tsiistie" (siisteydestä).

261.  "paremb on pitkän nälgä ku lyhyt kyllä" (vatsan tottumisesta, suuret muutokset pahasta).

262.  "enämbi en rubie syömäh, kylläni olen" (ylensyömisestä).

263.  "kyllänkeraine eloz, ni mis hädeä ei ole" (ruokaa riittää=kaikki hyvin).

264.  "alazet kädeh pannah sto ei käzi kylmäis" (käsien ja jalkojen suojaaminen kylmältä).

265.  "pieni kylmäin on, ei pie lähtie loitoz mettsäh" (pakkasen mukaan eläminen).

266.  "ei pie männä liikoa järvie kylpömäh jotta, vielä i Vetehini jalkah tarttuu" (ei saa uida liian pitkälle).

267.  "kuvahastu varoan ijän kaiken" (itsensä katsomisen vieraudesta, liika itseen keskittyminen johtaa henkisiin sairauksiin).

268.  "nygöi voibi mennä nuotal, puut kuvastav vedeh" (sään mukaan työskenteleminen).

269.  "no vielä se muka nuotalla kyheäleytyy, pitäis jo uskuo, jotta ei siitä tule tolkkuo" (vanhus nuotalle, ikänsä ymmärtäminen).

270.  "se aina laulo ta se oli kuullut vanhemmiltah" (omien laulujen voimasta, periytyvät polvelta toiselle).

271.  "kustaba sie olet" (olla jostain=olla jotain).

272.  "mejjän taloiz ei olluh ni ijässäh kurijoa" (kurijoa=tupakkamiestä, tupakoinnin myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä).

273.  "kubizuz on rungaz, pidäy kyly lämmitteä" (kutittaa=aika kylpeä).

274.  "peädy kubizuttoa" (aika pestä hiukset).

275.  "vihmoa pidämäh mänemmö" (vihman pitäminen, vrt. luonnoton sateessa tekeminen).

276.  "kutsu izäkuldoa syömäh" (yhdessä syöminen).

277.  "oma kodi on kuldaine" (oman kodin tärkeydestä, vrt. omituinen vieraiden keskellä asuminen).

278.  "pidäy tuli luadie kuivatakseh" (tulen tärkeydestä).

279.  "älä katso hänen kuhkutuksih, pie mieldy" (pitää mieltä, järki päässä).

280.  "kastuimmo ga kuivailimmoz tulen tyvez" (kuivana pysytteleminen).


281.  "panen kuivazet sukkazet, ylen kuivad da lämmäzet" (kuiviin vaihtaminen).

282.  "gröhnötteä istuu, ei oigieh" (istua oikein eli suorassa).

283.  "minä pijän korvalla, jotta ken sielä matkoau" (pitää korvalla, olla varuillaan).

284.  "ikkunankorval istu aina ta laulo siinä" (laulun parantavasta voimasta).

285.  "korvatseil ollah, korvan kuuluvil" (olla korvan kuuluvilla).

286. "mie ev voi syyvä lihoa kun siitä niin rintoja korventau" (itselleen sopivien ruokien löytäminen,
jokainen hylkii jotakin).

287.  "eikö vilu kosaha nahkah, kun hyppööt kylmäh vedeh" (kylmästä vedestä).

288.  "seizo pystymbäh, ole korhakembah" (seisoa pystympään eli ryhdikkäästi).

289.  "kylä on tuaz lähil, ga minä sih kyläh ni konzu vi en ole käynnyh" (kylien eli kaupunkien vieraudesta, täynnä terveyshaittoja).

290.  "päiveä ennen kuavuittsou ruavod" (kaavailee eli suunnittelee työt).

291.  "puhun suulla puhtahalla, kielellä kivuttomalla, suulla suuruksettomalla" (suurukseton eli viljaton ruokavalio).

292.  "pitkähez issunda kitskoituttua" (jäykistyttää, liiasta istumisesta).

293.  "siitä kum mäni miehellä, ta siitä alko kituo ta olla semmosena voimattomana" (väärän miehen vaikutuksista).

294.  "mie venyn kiugoalla kun on vilu" (lämpimänä pysytteleminen).

295.  "ildazeks veres kala kippie" (tuore kala iltaseksi).

296.  "no eihän tässä nyt niin kiirehtä liene" (kiireetön elämä=huoleton elämä).

297.  "ken sielä kiirehtäjä, astukkah hillembäh" (hiljaa astuminen, vrt. omituinen metsässä juokseminen).

298.  "ei se kiirehtyksel tule hyvä" (tehdä hyvin).

299.  "akan kera elä mäne kiistämäh" (kiistelyn eli riitelyn vieraudesta).

300. "elä toroamah kiihakoita" (tappelemisen vieraudesta).

301. "tuulen keänyndeä vuotan, vastain on" (odottaa tuulen kääntymistä).

302. "mieli keändyi hyväkse" (odottaa mielen kääntymistä).

303.  "tuhkua kiehutetah poukutessa vejessä i vuattiet ollah sielä pohjassa" (vaatteiden keittäminen tuhkavedessä).

304.  "venehez ei pie kiekkuo, menettö vedeh" (veneessä keikkumisesta).

305.  "kezänkaudehil roatah talven varus" (kesäisin hankitaan talvivarat).

306.  "kylmät sie taipalella, kun siula ollah niim pahat ketinehet" (tilanteen mukaan pukeutuminen).

307.  "keväzil mahlua juuvah" (omat herkut).

308.  "loajimma tulen, tukkuseh keräyvymmä" (tulen ympärillä istuminen).

309.  "omie pidäy syvvä, emm osta" (omat ruuat).

310.  "kesti yllyteksen, ei pahoi lähtenyh" (yllytysten vältteleminen).

311.  "elä sie vierahih azeih kemahteliete, itse myö sovimmo" (toisten asioihin puuttumisesta).

312.  "kerdu rua, kahittsi katso" (tee kerran, katso kahdesti).

313.  "kunn i viedäneh, ga kodie kats en unohta" (kotia en unohda).

314.  "katsoi nuorembaite vähäine, sid vanhaten ei kivistä" (nuorena rehkimisestä).

315.  "jos olet terhakka, ei se moni kohta sotkeuvu" (elämä ei sotkeudu kun pysyy terhakkaana eli reippaana).

316.  "minul ei kannata doga päivää lihaa syvvä" (liiasta lihan syömisestä, ei ole tarkoitettu joka päivä syötäväksi).

317.  "mie ev voi kannattoa kum pahoin sanotah, mie apeuvuin kokonah" (pahasti sanomisen vieraudesta).

318.  "kanzatoi eloz ei hyvä ole" (perheetön elo).

319.  "azie pidäis kannalleh kattsuo, ei pidäis häblätä" (katsoa kannalleen, harkita tarkkaan).

320.  "kamboam pimiez, en voi lähtie pimiez" (ihminen=päiväeläin).


321.  "min ehtined, ga sen ruad" (minkä ehdit, sen teet).

322.  "myö kun därvellä lauloimma kaikattelimma yhteh iäneh, kyllä se kuulu kaunehelda" (yhdessä laulaminen).

323.  "syvvä pidäy, nälgähk on" (nälkään syöminen).

324.  "ta moamo niitä aina kattso jotta näit ei piä syyvä" (emo varoitti syömästä myrkyllisiä heiniä,
osaa käytetään rohtoihin).

325.  "nygöi nuudu mual kävelöy, ei pie mennä sinne" (mennä ihmisten keskuuteen kulkutautien aikana,
vrt. vieraat päiväkodit, koulut, työpaikat).

326.  "nuuvus kadoi syödyö" (nuuvus eli huono olo, ruuan parantavasta voimasta).

327.  "plässiez niveled nodristuo" (tanssimisen parantavasta voimasta).

328.  "hibju neässävyy pezemättäh" (iho hilseilee, peseytymisen tarkoituksesta).

329.  "vähien nihkityksien täh ei pie peädy painaldoa" (ei saa masentua pienistä vaivoista).

330.  "maiduo ku syöned, sid naugav vattsu" (lehmänmaidon syömisestä, tarkoitettu vasikoille).

331.  "joga päiviä koume da nelli kerdua keitiimmö kalua" (kalaruuan tärkeydestä).

332.  "nenäh hyväl tuloo" (ruuan haistaminen, ennen maistamista).

333.  "nakroma jotta siihi olima tipahtoa" (naurun voimasta).

334.  "minä nareko händy kielastelin, a häi tovekse otti" (tosikkojen elämä hankalaa).

335.  "kouffie join, mahoa möyrissettelöö" (kofeiini monien vatsavaivojen taustalla).

336.  "urai muzikku, ainoz akkoa lyöy" (urai eli hullu mies, naisten lyöminen uraata eli hurraata huutavien kansojen tapoja).

337.  "leiväd vai möhlistellähez vatsaz" (turvottavat, viljatuotteiden vieraasta alkuperästä).

338.  "pagizoo myödymielel" (puhua myötämielellä, hyvää tarkoittaen).

339.  "elaiga myödäsulgah mänöö" (elää myötäsulkaan, onnekkaasti).

340.  "myödäsulgah azied mänöö" (hyvin, onnekkaasti).

341.  "myödähyizin eletäh hyvin" (myötäiseen, sopuisasti).

342.  "myödähyizin myö astuimmo, vessel oli matkata" (astuimme yhdessä, hauskempaa, turvallisempaa).

343.  "heitä nygöi muurakoindu, tule syömäh" (ruoka parantaa murheet).

344.  "muuttele syömizii, älä yhty syöt ainoz" (vaihtele ruokia, vuodenaikojen mukaan).

345.  "muodo muuttuv vanhate, nuorenn on toizemmoine" (ulkonäön ajattelemisesta, ei pidetä tärkeänä).

346.  "rannaz on nygöi mudavezi, ei soa ottoa juvva" (puhtaan juomaveden tärkeydestä).

347.  "muokkavuz rubiou nägymäh vanhate, sid volvottau" (vammat alkavat tuntumaan vanhana).

348.  "miksebo muokud yhteh palah, ed voi huogavuo" (satutat itsesi kun et pidä taukoja, kotoperäisen
työnteon luonteesta).

349.  "konza hyvä mieli lienöu, silloin i muhittau" (muhittaa eli myhäilyttää).

350.  "ainoz on muhamaizilleh, hyväz mielez" (hyvän mielen vaaliminen).

351.  "miespolvi on pitkigäine mejjän" (perintötekijöiden vaikutuksesta).

352.  "miespuol on tsomaluaduzet sit taloiz" (iän ja ulkonäön periytyminen).

353.  "elä ole ni migonah" (milläsikään, läheisten tukeminen).

354.  "mitä Iro kävelöy" (millä asialla, turhaan tekemisestä).

355.  "täm om minuhine syömine" (minunlainen).

356.  "mielehisty syömisty oli ga vatsan söin tävven" (löytää mieleiset eli itselleen sopivat syömiset).

357.  "mielekkähäst eletäh" (mielekäs elämä, omanlainen).

358.  "midä oled nygöi pahoil mielil" (läheisistä huolehtiminen).

359.  "pidäy kyzyö, laskietannehgo sinuo kodavävykse, kerähm ajoa" (ajaa kerähmö eli kutsua suku koolle, vääränlaisten ihmisten päästämisestä sukuun).

360.  "hyö keskimatasta myössyttih" (kääntyivät takaisin, ilmojen mukaan eläminen).


361.  "matkujallad väzynnyöd on" (jalat väsyneet, aika levätä).

362.  "lähettih matkoamah nellän kesse" (yhdessä matkaaminen).

363.  "pädöö nygöi matkata leiletteä hyväl seäl" (hyvä sää=matkasää).

364.  "syö midä suu mavustau" (maistamisen tärkeydestä, ei syödä oudoilta maistuvia asioita).

365.  "ildupuolel maldovui siä, suarez istuimmo" (odotimme saaressa sään tyyntymistä).

366.  "maidohini syömini vatsan vezisteä" (sekoittaa vatsan).

367.  "tänäpäi oli maidosyömine, vattsu vai kurizou" (lehmänmaidon sopimattomuudesta
ihmisravinnoksi).

368.  "magiel ei pie vatsoa täytteä" (ei makeaa mahan täydeltä).

369.  "magijain om piiraihud" (liian makeaa, sokerinkäytön myöhäisestä alkuperästä).

370.  "ei syönnyh nizuizie piirajie" (nisuisia eli vehnäisiä, viljatuotteiden myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä).

371.  "mibo sinuo lömizytteä, et katso ittsiedäs" (pidä huoli itsestäsi, ulkoista olemusta yhdistetään terveyteen).

372.  "löytt on oma, kadonuh vieraz" (vieraat tavat tulevat ja menevät, oma kantaa).

373.  "lövvyndäks ollou, ga löydyy" (löytyy jos on löytyäkseen, pakolla tekemisestä).

374.  "ei magieda mahua täyttä" (ei edes oma makea, eli marjat).

375.  "kylmä talo meitä läsitti" (talojen eristämisen eli läpivedon estämisen tärkeydestä).

376.  "lökkiä pan kogo matkan" (hölkkäämisen myöhäisestä alkuperästä, aiheuttaa tapaturmia, rasittaa niveliä,
tuhlaa ruuasta saatua voimaa).

377.  "ympärihis kävelöy, loitokkali ta lähekkäli" (edes takaisin, turhaan).

378.  "vein kandajez astu oikiez, älä lymby" (kanna selkä suorassa, oikeat työasennot).

379.  "luutsibruo on tiä lihaputsim pohjaz" (luunsirujen varominen).

380.  "se voimatuz ijän lyhendi" (tauti lyhensi ikää).

381.  "suuris pahoiz mieliz igä lyhenöö" (sureminen lyhentää ikää).

382.  "lugiessa rikko silmät" (lukemisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, oma lukeminen=loitsujen lausumista).

383.  "tänäpäi on lumenajo, ni mettsäh ei sua mennä" (metsään ei mennä tuiskun tai tuulen aikaan, vrt. omituinen luontoa vastaan eläminen).

384.  "loukuttajez ryndähät salboau, pöly menöy nenäh" (epäterveelliset työt=myöhäisiä töitä=vieraita töitä).

385.  "sorruin kylmeä tannerdu vaste, hambahat suuz lodahtih" (kaatuminen yleisin vammojen aiheuttaja).

386.  "longahtih jalgu, ku kivel pollin libiel" (kivien päälle astumisesta).

387.  "loitottsaine matk on sinne" (pitkien matkojen outoudesta).

388.  "oli loajindalleh, g ei vie loadinuh" (töiden suunnittelusta, mitään ei tehdä turhaan).

389.  "suolaset ruuvat ei miula loatiuhu" (eivät sovellu, suolankäytön myöhäisestä alkuperästä).

390.  "sukset livuttih myödämägeh mänemäh, kai langenin" (kaaduin alamäessä, laskettelun vieraasta alkuperästä).

391.  "liukahutti, kai sellälleh mänin" (liukkaiden paikkojen vältteleminen).

392.  "livvumbas sanonuzid, ei zabjakkah, toine voibi tuskevuo" (pahasti sanomisen vieraudesta, aiheuttaa tuskaa).

393.  "jallan liuskahutti kivem piäl astujez" (jalkavammojen syitä).

394.  "istuhuu astumah livvuttau" (tekee mieli liikkeelle, ihmistä ei ole luotu istumaan).

395.  "ongo livendysty, vai pidäy pallahilles syyvä" (kostuketta ruuan kanssa).

396.  "ei soa livennyksettä syvvä" (ilman juomaa tai lientä).

397.  "niveled veseldyttäy, soittau liverzyttäy" (saa nivelet vesseliksi, soiton parantavasta voimasta).

398.  "livestyndän varoau, hillembäh astuu" (astuu hiljaa, varoo liukastumista).

399.  "elä vain livessy deällä" (vaaroista varoittaminen).

400.  "dorogal astues livestyin, da sellälleh räjjähtimmös" (dorogalla eli tiellä, oma ja vieras liukkaus).

401.  "poigu ku meni vedeh, sid minul vattsu liikui" (poika hukkui, sydän särkyi, Vetehiseen liittyvien tarinoiden tarkoitus pitää lapset poissa vesien läheltä).


402.  "pyyhi jalgas, elägö tuo perttih ligua" (lian vältteleminen).

403.  "mäne peze silmät, katso oled ligane" (lian tiedetään olevan yhteydessä tauteihin).

404.  "täz on nygöi liijaks magieda" (sokerin vieraasta alkuperästä).

405.  "ei pie syyvä liijemmäksi" (ylensyömisestä).

406.  "se liikahus maksoi hänellä elämän" (liian liikkumisen seurauksista).

407.  "liigani liha on, ga räkel anikk et sula" (liikaa lihaa jos ei häviä helteillä, vrt. lihavuus).

408.  "tuuldu liehaskoitti venehel ajajez, tulimmo randah" (ilmojen mukaan eläminen).

409.  "astuo liepottaa kiirehissäh" (kiireen vieraudesta).

410.  "ottsah tulen liezmai, tukad paloi" (tulen vaaroista).

411.  "vai vähäizel sovva, sid lettii matkata veneh" (anna veneen liukua, turhan tekemisen vältteleminen).

412.  "jogahistu leugailou, tsakkoaloo" (pilkkaamisen vieraudesta).

413.  "lebätä pidäy murginan dälgeh" (ruokalevon pyhittäminen).

414.  "anna matkan jällel lebeäy" (matkan jälkeen lepääminen).

415.  "kävelöö lepetteä hyväl mielie" (kävellä hyvällä mielellä).

416.  "pagizou lepettäy hyväz mielez" (puhua hyvällä mielellä).

417.  "palazen ku assuin ga lebeälemmös" (pala kerrallaan matkaaminen).

418.  "selköäni lepäytän" (selän lepuuttaminen).

419.  "yhteh yldyh en aja sidä välie" (vrt. yhteen jytyyn, taukojen pitämisestä).

420.  "kylläldi sain lebäydyö" (levätä kyllikseen).

421.  "lebäyvy ku vaivuttau" (lepää kun väsyttää).

422.  "seizou pallahim piälöin viluz" (huonosti pukeutumisesta, tiedetään olevan yhteydessä tauteihin).

423.  "kehtoaa ielleh järilleh kävellä" (kävellä edestakaisin, turhasta tekemisestä).

424.  "jeäl sellälleh leiskahimmos" (jäällä käveltävä varoen, lyhyin askelin).

425.  "pidää lekkuo, ei ni kylmät" (pysyä liikkeessä pakkasella).

426.  "nagramah lehahettih" (naurun tärkeydestä, parantava voima).

427.  "sanan laskukse ku tulou, jälles hod itsel paha mielez rodineh" (pahasti sanomisen vieraudesta,
pahoittaa oman ja toisen mielen).

428.  "higi leikkoau sovat kezäl" (syövyttää vaatteet, peseytymisen tärkeydestä).

429.  "pyzy vai laholoiz, älä lähte linnah kuharkakse" (parempi lahossa kodissa kuin orjana kaupungissa).

430.  "mindä sie oled laiha" (miksi olet laiha).

431.  "ylen on laiha inehmini, ollohgo syömäh niuha" (laihuus epäilyttää).

432.  "nygöi olet aiga laihu, ennen olit kylläzembi" (laiha ja kylläinen, vrt. lihava).

433.  "min tähen sie laihuit" (vrt. omituinen tahallaan laihtuminen, "laihduttaminen").

434.  "vähän syöt ka i laihut" (ruuan ja laihtumisen yhteydestä).

435.  "ei piä lainota ruodaa" (niellä ruotoja).

436.  "juutuin syvvez, mentie min kerdoa lainuoksendelin, muru ei men alah" (olin tukehtua ruokaan,
pureskelun tärkeydestä).

437. "juokset kui tozieh, peälitsi väez" (juokset liian kovaa, yli voimiesi).

438. "lähem pilvizeh lebiämäh" (pilviseen eli varjoisaan kohtaan, oma työ=voimien ja ilmojen mukaan työskentelemistä).

439. "pimien niskah roadoi, sentäh pahoim mäni" (pimeällä työskentelemisestä, ihminen=päiväeläin).

440. "yksis pindzakkozis nengomal vilul käbristelettös" (käpristelette ohuissa takeissa, ilmojen mukaan pukeutuminen).


441. "pidele hyvin veittsie, elä leikkavu" (haavojen vältteleminen, voivat tulehtua).

442. "assun, assun, pietyn da katson" (oikea liikkuminen, pysähdytään, katsotaan, jatketaan).

443. "piettämizeh ajau mäez, koavundan varoau" (jarruttaa rekeä alamäessä, varoo kaatumista).

444. "pilkkoi pimei rodih, ei soa enämbi astuo" (ei liikuta pimeässä, johtaa tapaturmiin).

445. "piirrätest on nahkaz, veittsi on koskenuh" (piirto eli naarmu, vieraat metallista valmistetut työkalut
syynä moneen turhaan vammaan ja kuolemaan).

446. "pieksäkköä käsienä" (lämpimänä pysyttelemisen tärkeydestä).

447. "pitkäduumani, iellehpäi duumaittsoo" (tuumailee eli ajattelee eteenpäin, helpottaa elämää, vähentää
vääriä päätöksiä).

448. "nagrehizie kartohkoi vai syöned ga siit pieretteä" (vieraat juurekset=pierettävät, omat juurekset
=parantavat).

449. "peälitsi väez älä nosta, rikottoz" (älä nosta yli voimiesi, nuorena saadut selkävammat eivät parane
koskaan).

450. "älä tule minum peäl, ole tajemba minuz" (oman tilan kunnioittaminen, vrt. iholle tunkevat "humalaiset").

451. "lebiäy ruavom piäle" (työn jälkeen lepääminen).

452. "netsem panem piämustole, ei pie kirjuttoa" (omat eli tärkeät asiat=pannaan päähän, muistiin kirjoittaminen=pään käytön välttelemistä, vrt. "dementia").

453. "peänhalgoaju seä" (kova myrsky, huonolla ilmalla liikkumisesta).

454. "peänidimih koskeh, moin om pakkaine" (itimiin eli aivoihin, kova kylmyys ja kuumuus=terveydelle
haitallista).

455. "pidäis piä pessä" (pään peseminen, estää kutinaa).

456. "piäm menettäy hoikal jiäl" (hoikille jäille menemisestä).

457. "piälailleh hyppäi vedeh" (hyppää pää edellä, varomattomat tavat=elämän vastaisia tapoja
=vieraita tapoja, vrt. "extreme").

458. "pezemättömäl luzikal en voi syvvä" (ruokailuun liittyvä siisteys, estää vatsatauteja).

459. "pezendähizet" (kuukautiset, peseytymisen aika).

460. "keät pestih aina" (käsien pesemisen tärkeydestä).

461. "syväindä petkeldeä" (sydän hakkaa, sydämen mukaan eläminen).

462. "vatsam pehmitti, ei pie syvvä maiduo" (maitotuotteiden myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä,
eläimen maito=kuuluu eläimelle, ihmisen maito=kuuluu ihmiselle).

463. "mägi jyrkkeni täh, heittyö pidäy toizes kohtaz" (jyrkkien eli vaarallisten kohtien vältteleminen,
vrt. omituinen "vuorikiipeily").

464. "parannuksem pidi virroilleh" (paransi tapansa, palasi omien tapojen pariin, virta=totemistisiin sukuihin liittyvää sanastoa, sukunimi Virtanen).

465. "tervehys on ilmalda paras" (tärkein asia).

466. "hyvin varoat palandan, ed ruoht ottoa käteh" (osaat varoa palamista, tuli opettaa).

467. "palavoa ei soa puhumata syvvä" (puhaltamatta).

468. "ei sua kätty panna, palav om pätsi" (palav=kuuma, polttavien asioiden varominen).

469. "juoks ittseh palavaks" (palavaksi eli kuumaksi, hikoileminen voi johtaa vilustumiseen).

470. "minä diäl pakuin selälleh" (pakuin eli kaaduin jäällä, pään eteenpäin taivuttaminen estää päävammoja).

471. "vatsan paizotti" (paisutti eli turvotti, väärän ruokavalion oireita).

472. "pahoi panoo syväindy, äjjäl nostin jygiedy" (ottaa sydämestä nostaessa, aika siirtyä kevyempiin töihin).

473. "ken ei palastu paina, se ailastu painau" (alkaa pistää jos ei lepää syömisen jälkeen, palan painamisen
eli ruokalepojen tärkeydestä).

474. "takka painoa hardiet tukkuh" (takka=taakka, tukkuh=kumaraan, painavat kantamukset syynä moniin selkävaivoihin).

475. "pahaduuhhuine on kala, hapannuh on" (ruokien haistaminen).

476. "mibo pahelduttau sinuu, midä nuksotad" (mikä on pahoittanut mielesi, läheisistä huolehtiminen
=mielenterveydestään huolehtimista).

477. "mielem pahendi toizel, ei sanoi vallinnuh, sanoi paugai" (läheisten mielen pahoittaminen=mielenterveyden huonontamista).

478. "mieli pahenoo voimattomann ollez" (sairastellessa, mielen ja terveyden yhteydestä).

479. "häi pakui otsalleh, tsud ei ottsaa puhkannuh" (kaatui otsalleen, huolimaton liikkuminen syynä moniin vammoihin).

480. "no siitä myö nakroma, jotta siihi tipahtima pitäkseh molommat" (ilon kautta).


481. "mie syön oigiezelleh, engo kiiskalleh, engo nälgäh jeä" (oikein syöminen, kiiskalleh=liikaa).

482. "oiva tuuli on, ei soa ni merel mennä" (ilmojen mukaan liikkuminen, myrskyt=surman aikaa).

483. "oivalleh vihmuu, ei soa ni kunne mennä tänäpäi" (kastumisen vältteleminen).

484. "okahaini mäni silmäh riihtä ahtoaissa" (vieraista töistä=vieraat vaivat, vrt. vääristymää yllä pitämään
luotu "työterveydenhuolto").

485. "pitkäzeh hengähät, oahkahat" (hengähtämisen tärkeydestä, antaa elimistölle aikaa palautua).

486. "mitäpä ohkualet" (huokailet, läheisistä huolehtiminen).

487. "ei häi pitkähes huoli" (huolehtimisen vieraudesta, oma elämä=hetkessä elämistä, omaan tekemiseen keskittymistä).

488. "kuj jo niin kylmäy jotta en enämpi pissyssä pisy" (pakkasen voimasta, ensin lämpö, sitten ruoka).

489. "suuri pala suun revittäu, a pieni kylläzenä pidäu" (oikeasta syömisestä, suurten annosten syöminen
johtaa vatsavaivoihin).

490. "kibeydy hätkem pidäy" (pitää kipeää eli odottaa paranemista).

491. "lebävysty pidäy" (lepäämisen tärkeydestä).

492. "em miä igävee piä" (ei pidetä ikävää, voimakkaiden tunteiden vältteleminen).

493. "siädä pidimmo" (sään pitäminen, vrt. omituinen luontoa vastaan eläminen).

494. "älä pie pahua mieldy" (voimakkaat tunteet=heiluttavat mieltä).

495. "pie vain itse niin hyväsistä jottei tarvitse itkie" (itsen pitäminen, itsestä huolehtiminen).

496. "sen duumat ei juokse neniä pitkemmäl" (nenää pidemmälle ajatteleminen, vähentää vääriä päätöksiä).

497. "lankesiv veteh, muuta pitäyvyiv vitsasta kiini" (veden äärellä liikkumisesta, noudatetaan varovaisuutta, kuljetaan puiden lähellä).

498. "jalgoi vastai plakutetah kylmähyy" (kopistellaan jalkoja pakkasella, lämpimänä pysytteleminen
=elämän ehtoja).

499. "bokittajen, liuguizeh nouzet sinne" (viistoon kiiveten jyrkälle mäelle, maaston mukaan liikkuminen).

500. "vattsu bolizou, notkei on" (vatsan äänien tunteminen, helpottaa elämää).

501. "ken dubakkoa polttoa äjjäl sidä enimäl ryvitteä" (tupakanpolton ja rykimisen yhteydestä,
oma "tupakointi"=parantavien heinien polttamista hengitysvaivoihin, vastakohtia).

502. "tsud vai en päädy hallannuh gu pordahiz livestyin" (vieraan rakentamisen luomia ongelmia,
vieras rakentaminen=neliskulmaista ja ylöspäin pyrkivää, oma rakentaminen=pyöreää ja maan tasalla pysyttelevää).

503. "vatsasta tuli potiehka kun söin äijän sulttsinua" (vieraat leivonnaiset=vieraat vatsavaivat).

504. "kum päiväm potiksentelet sarkoa, niin kuuluu jaloissa ta sivuloissa" (vieraat päivätyöt=vieraat
yövaivat, oma työ=kiireetöntä, aikataulutonta).

505. "poveh paned vilul käed" (käsien lämpimänä pitäminen).

506. "häi tsurni mäis, da otsalleh briilahtih" (laski mäestä, kaatui otsalleen, suoraan laskeminen=elämän vastaista=vierasta, viistoon laskeminen=elämää yllä pitävää=omaa).

507. "mieron nuuda jogahizes proiji" (miero=kylä, nuuda=kulkutauti, proiji=kävi, kylien eli kaupunkien
haitallisesta luonteesta, rakennettu luonnonvastaisesti, harva-asutuksella on syynsä).

508. "älä bringuta vittsoa, puuttuu silmäh toizel" (silmien suojeleminen, vakavat silmävammat eivät parane koskaan).

509. "prähkän, jygie on nostoa" (prähkän=ähkäisen, ähkiminen=liian painava yksin nostettavaksi, nostettava yhdessä).

510. "otettih astieh vettä ta siih puhallettih ta hämmennettih" (oman parantamisen pehmeästä ja maanläheisestä
luonteesta, vrt. pelätyt rahasta parantajat, "lääkärit").

511. "syväim puhtastui, ilm avavui, sanuo ku puutui gorad" (gorad=murheet, huolista puhuminen vähentää
henkisiä ongelmia).

512. "langeni da vie kuhmun otsas sai" (kävelyyn=tulee keskittyä, tietäjä Joutavainen kävelee pitkiä taipaleita ympäri vuosien, langennut kahdesti, jäisellä polulla ja jäisessä rinteessä).

513. "kuriu puhkuttau" (puhkuttaa tupakkaa, itsensä myrkyttäminen ei vähene poistamalla kaupoista tuotteiden kuvat, vaan poistamalla henkisen pahan olon syyt, "kouluun pakottaminen", "palkkatyöhön pakottaminen", "vieraaseen yhteiskuntajärjestykseen pakottaminen", "luonnonvastaiseen elämään pakottaminen").

514. "vattsa tyhjäksi puistuu, kun kävelet pitemmältä" (pitemmältä käveleminen tyhjentää vatsan, omaa eli luonnollista liikkumista).

515. "maha pulizoo, ei andoate miul voassa" (voassaa eli kaljaa hylkivät karjalaiset).

516. "minul piiraan syödyy aiven vattsaa bullistaa" ("karjalanpiirakoita" hylkivät karjalaiset, oikealta nimeltään "venäjänpiirakat").

517. "hudral jeäl vedeh bulskahtih, hattun jäi jeäm pankal" (hutran jään aika, ottaa uhkarohkeat).

518. "pultsissuttoa illoin, ei soa kogo eleä" (turvottaa vatsaa iltaisin, kokeile maidosta tai viljasta luopumista,
älä syö päivän laskemisen jälkeen).

519. "syödyy pultsistuttau" (turvottaa, syöt liikaa, väärään aikaan tai vääriä asioita).

520. "koko päivän olem puohannun, jotta on selkä vaipun" (puohannun=puuhannut, vaipunut=väsynyt, lepotaukojen tärkeydestä, selän kiusaaminen johtaa pysyviin selkävaivoihin).


521. "jiä kylmi tukkih, duumain, anna vilustun" (jää jäätyi hiuksiin, vrt. hupun käyttäminen, ilmojen mukaan pukeutumisesta).

522. "mavom purennasta piässettih" (madon purema=aina ihmisen syytä, eläimet puolustavat itseään,
eivät hyökkää ilman syytä).

523. "kukiz burhan loadi" (purhan eli seppeleen, kodin ja läheisten koristaminen=henkisen hyvinvoinnin
ilmaisemista ja lisäämistä).

524. "burizus kuuluu vatsaz, ku syöt kartohkoa" (peruna sekoittaa vatsan, maailman eri puolilta varastettujen hedelmien, juuresten ja vihannesten vaikutuksista, "monipuolinen ruokavalio"=luo moniongelmaisia).

525. "mielem purgi puhtasti, kai igävät sanoi toizel" (ikävien sanominen puhdisti mielen, puhumalla parantuminen).

526. "midä purtsotad istud, midä om pahoa mieldy" (läheisistä huolehtiminen).

527. "netsen huiman ker vai puutu regeh" (rekien kanssa saadut vammat, alkusoittoa usean sukupolven vammauttaneisiin "autokolareihin", nopeasti liikkuminen=elämän vastaista=vierasta, hitaasti liikkuminen
=elämää yllä pitävää=omaa).

528. "kodvazeks ku huogavuin ga heitti puuvutannan" (huoahtamisen eli hengähtämisen tärkeydestä,
hävittää uupumuksen).

529. "koadui hillah, ei sattanuheze" (oikein kaatuminen, vrt. omituinen ilmakehää tuhoava "hiekottaminen").

530. "heitä pyrritändy, kerran ei lähte" (besodaan eli "iltamiin" houkutteleminen, vieras "kännäysperinne"
syynä monen nuoren elämän tuhoutumiseen).

531. "ainoz om pyrgy, kos kunne himoittau mennä" (liiasta menemisestä, levottomuus kuuluu nuoruuteen, vanhemmilla oire jonkin puuttumisesta, nuorilta puuttuu kaikki, koko oma elämä).

532. "pyöriesti pagizoo, ei satata toista" (puhuu pehmeästi, vrt. vierasperäinen "suora puhe").

533. "pyöriesti pagizoo, livvustellen" (kovien sanojen vältteleminen).

534. "joga päiveä pidäs sugia peädy, sid ei kubizis" (hiusten päivittäinen sukiminen, vrt. sukulaiskansojen sukia, letittää ja rasvata).

535. "kiirehiz päiviz et tijjä ni midä" (kiirehtimisen vieraudesta, johtaa tapaturmiin, vahinkoihin ja vääriin päätöksiin).

536. "ei piä ligaa pärskähyttää" (lian vältteleminen).

537. "nenäntyvi korjata pidäy tsurahpäi, ei pie kohti pärskätä" (ei pidä pärskäistä kohti, tiedetään levittävän tauteja).

538. "moin on jygie pöhkyrä, ei soa nostoa" (jykeä eli painava puu, painavat asiat nostetaan yhdessä).

539. "maham pöhlisköittäy koufein juoduu" (kahvinjuonti turvottaa mahan, huumattuna elämisen alkuvaiheita, orjatyöhön perustuvaa yhteiskuntaa ei voida pyörittää ilman työntekijöiden huumaamista).

540. "peän seinäh pönkähytti, ei nähnyh pimiez" (pimeässä liikkumisesta, yö=levon aikaa).

541. "syöhäm pöttsös täyteh, jotta voit kotihis astuo" (pitkiä matkoja vasten syöminen, nälkäisenä liikkumisesta).

542. "mägi jyrkkeni täh, heittyö pidäy toizes kohtaz" (vaarallisten paikkojen vältteleminen).

543. "älä jovem pardahal polle, nulahtattoz vedeh" (lasten ohjaaminen turvalliseen ympäristöön).

544. "puhtastetahez da pestähes päiväm peäl" (päivän päälle peseytyminen, koti=puhdas tila).

545. "kello pränkätteä, paha eänini" (vrt. unen keskeyttävät "herätyskellot", syitä nykyihmisten henkisiin ongelmiin).

546. "ku uutena kaloja syö, niin niistä tulloo paha elämä, se kalakohmelo" (uutena eli tuoreena, tarkoittaako raakojen kalojen syömistä vai kalansyönnin aloittamista pitkän tauon jälkeen).

547. "ei saan niin hotalehestis syöräj jotta kalansokakkin nieluhum menöö" (hotalehesti=hotkien, sokakkin=ruodot).

548. "se se on sitä kalehvata kun siihen ei rohotkaan pysty" (ulkomailta tuotuun tautiin, turha liike
=aiheuttaa turhaa kärsimystä).

549. "min kaljahutti pääm jääh ku ol nii liukast" (kalautin pääni jäähän, oikein kaatuminen=suojaa päävammoilta).

550. "lyöjäk kapsahutti kirvehellä poloveesa, että luu kaljahti" (vierasta alkuperää olevat metalliset työkalut, aiheuttaneet paljon pahaa).

551. "oikei ves kaljahtoa silmeä" (nauraessa, ilo pidentää ikää, liika ilo lyhentää).

552. "kalijahutappa sitä jäätä sillä puulla että onko se luijjaa" (ohuiden jäiden varomisesta, vieneet monta kokenuttakin kulkijaa).

553. "äm mää tämmösel liukkal kaljamel lähr" (kaljamella eli jäisellä maalla, kelien mukaan liikkuminen).

554. "piha on niin kaljamella, että siinä lankeiloo ihtesäv vaevaiseks" (lankeilee itsensä vaivaiseksi,
huolimaton liikkuminen=aiheuttaa pysyviä vammoja).

555. "lensikkös härkäpyllyä tos jääkaljakaises mäes" (jäisten kohtien vältteleminen).

556. "kylä sitä saa pimiälä ja kaljamala varua, ettei pääthän halkase" (päänhalkokelit).

557. "astu taiten liukkaalla kaljamaisella tiällä, ettet kaalu kuukahla kummoon" (taiten astuminen,
vrt. jalkojaan taittaen).

558. "häj kaljannekkelillä lankes ja löi polvens pahasti" (keväiset ja syksyiset kaljanteet, kaatumisten aikaa).

559. "näin kaljusa huaneesa saa kovvaa yskää" (kaljussa eli paljaassa, vrt. vetoisessa).

560. "nythän nuo vanhaks elleek kaljottaa" (ihmiset elävät vanhaksi nykyään, pidetään luonnottomana,
vrt. omituiset "vanhainkodit").


561. "kyllä sinä aijam pitkään rysteät vielä kalkastua ja tulla terveeks" (kalkastua eli toipua, tervehtymisen toivottaminen, tervehtymiseen uskominen).

562. "pir vaari etes put sink kalliorakko, se o munt sylttä syvä" (varo ettet putoa kallionrakoon, vaarallisten paikkojen vältteleminen).

563. "siinä on kaekkeem pahin kallijorannalla" (myrskyjen aikaan, asuinpaikan valinta=vaikuttaa terveyteen).

564. "minä nyt ouv vähä helepommalla olluj ja levoitteleksen, mittee kun tervveys männöö joka on kaekkijan kallein" (terveys kaikkein kallein, vrt. omituinen "työhulluus", työn asettaminen terveyden edelle).

565. "ku on aivan kallolla jäässä, niin meinaa langeta ittesän poikkiluiksi" (keväiset kallojäät, vrt. pääkallokelit).

566. "kyllä niillä on kalappeet nuamat niilläel lapsilla" (lasten terveydestä huolehtiminen, eivät ymmärrä omaa parastaan).

567. "elä puhu nuin kalsijalla äänellä" (miellyttävän ilmapiirin vaaliminen, koti=pyhä tila, häiriöitä ei tarvitse suvaita).

568. "mieko kaltsahin tantereehen, ni päälak ol ielimäisen maas" (päälaki eellimmäisenä maassa, kaatumaan oppiminen).

569. "em mää tahrop päästäk kävelemäänkän ko kenkä kalvo tommotter rakoj jalkaanin" (hyvien jalkineiden tärkeydestä).

570. "mitäs olet kalvattanu kantapäitäs" (antanut kenkien kalvaa kantapäitäsi, monet vaivat johtuvat omasta hölmöydestä, terveyttä vastaan elämisestä).

571. "kalavosten päälle se havujen hakkaus käypi äkkipäästä" (kalvosten eli ranteiden päälle, uuteen työhön alkamisesta, elimistö=tottuu uuteen liikkeeseen).

572. "kalavoisimet kestää lämmänä ku pittää kalavokkaita" (kalvokkaita eli ranteensuojuksia, ilmojen mukaan pukeutuminen).

573. "oli niim myöhänenki että mua kamahuttiki lähtiäs sinnej" (yöllä liikkumisen luonnottomuudesta).

574. "on se kamakka lähtteep pimmeesseen yöhön" (kamakka eli pelottava, ihminen=päiväeläin).

575. "ja nauraa joka puhheem pääle vaikk ei mithään kamalaakhan olis" (nauravaiset ihmiset, ihmiselämä=liian hölmöä vakavasti otettavaksi).

576. "tekkee kuiheita, semmosia kamaloita, että saapi nauramhaan toiset" (kujeita, yhdessä nauraminen).

577. "älä lyöp päätäs siihen oven yläkamalaan" (kolhujen vältteleminen, jokainen turha vamma rasittaa elimistöä).

578. "ei tuo asja mahu miu piäkamarahain" (päähän mahtuvat asiat, jokaisella oma tilavuus, vrt. omituinen "oppimaan pakottaminen", syynä moniin henkisiin ongelmiin).

579. "meek kamaloitti vähä surkkiaste, et tlee semmosel pakasel" (kovat pakkaset=paikallaan olon aikaa,
Karun aikaa, koko luonto pysähtyy).

580. "en ouk enee entisessä kamarassan" (kamarassani eli voimissani, ikääntymisen myöntäminen,
voimien mukaan eläminen).

581. "a miten hiä on viel kamareissua, ko hänel on nii äijjä ikkiä" (vanhus kamareissaan eli voimissaan,
hyvät perintötekijät + terveelliset elämäntavat + hyvä onni=pitkä ikä).

582. "mie jos täsä kamehun, niin saatta hakia piilopaikkoja" (pitkäpinnaisuus=omina pidettyjä piirteitä, äkkipikaisuus=vieraina pidettyjä piirteitä, alkujaan jokaisella suvulla omat hyveensä ja paheensa,
vrt. toteemieläimiä jäljittelevät).

583. "kum miä heitin kahvim pois niin siit miä alon taas kamertuh järkiäh" (kamertua eli voimistua entiselleni, piristeiden petollisesta luonteesta, tuntuvat voimistavan, oikeasti heikentävät elimistöä).

584. "syän ny että vähä kamerrut" (kamerrut eli voimistut, syöminen=elämän ehto).

585. "ei saa lähteä sennäkösenä pitää vähän kamia ittijään" (kamia eli siistiä itseään, oma siisteys, vieras hienostelu).

586. "pes nyn ne sukat, ku on ihlan kammaskaiset" (vaatteiden puhtaudesta huolehtiminen).

587. "rikkinäesissä jalakineissa sukat aena kammaskoetuu" (jalkineiden kunnosta huolehtiminen).

588. "tällai ellääk kamittaa ko minäki" (elää kamittaa, hiljakseen köpötellen, ikänsä mukaan).

589. "sillä laella kammahuttoa että toenehi höpöks tulii" (kammahuttaa eli pelästyttää toisen, voimakas tunne,
voi johtaa höpöyteen eli henkisiin ongelmiin).

590. "se on alkanu kammotella tyhjiä" (tyhjien kammoaminen, henkisten ongelmien oireita).

591. "niillä meni asiat niin kampoohin, jotta ottivat haturuksista kiinni" (väkivalta=väärille poluille ajautuneiden ihmissuhteiden oireita, aika ottaa etäisyyttä).

592. "se tul meil rähjämä, mut em mä perää antanu" (periksi ei anneta).

593. "kyl miä panen kampoih, em miä anna ittijäih hakata" (itsensä puolustaminen).

594. "em mä rupia teirän kans kammoottelhon" (rähjääjien vältteleminen, ei tarkoita pelkuruutta, tarvittaessa laitetaan "kova pehmeää vastaan").

595. "mua kamotti kum ma aamulla lähri, pölkäsil lankeevani" (pimeässä kulkemisesta, johtaa tapaturmiin).

596. "mikä se on se alittuinem peleko ja kamoitus" (liiasta pelkäämisestä, ei pidetä terveenä, tulisi selvittää
mistä johtuu, voiko asialle tehdä jotain).

597. "uunimpaesteella kampaelivat toestesap päetä, lämpymässä tukka paremmin seleviää" (kampailivat toistensa päitä, kosketuksen parantavasta voimasta).

598. "tukka ov vanutuksissa ja missä liep pihkassa ja tervassa" (aika peseytyä).

599. "tuon miäen ko kammin ylliä nii puhun, ei taho henkii tavata" (hengästyttää mäen kiivettyäni,
omat kuntotestit).

600. "äjjä kävelie kampuroittie ei meinaap piestäm mihkiän" (ikäänsä vastaan eläjät).


601. "em minä ook kanteellinen kohalleni, väkilaella minä oon tervennä kammuillu" (en ole katkera kohtalolleni,
olen saanut elää terveenä).

602. "joka pyhä se sen viinankas ain rähjää" (vieraat viinat, vieraat viinapyhät, vieraat viinan kanssa rähjääjät, vieraat viinankeittäjät, vieraat viinanmyyjät, vieraat viinaveroista rikastujat, vieras viinaan liittyvä teeskentely).

603. "toiset syöp kauhijast, mu ei ne os sen kanijampii" (kanijaampia eli kauniimpia, ei se määrä, vaan se laatu).

604. "Selma istu ja itk ku meä tuli sissiä" (läheisten surun jakaminen).

605. "mikä liem männynnä silemään ku oikeen kangertelloo" (kangertelee eli kalvaa silmässä, silmien terveydestä huolehtiminen).

606. "jalaka oli ree alla kangerruksissa" (vieraat kulkuneuvot=vieraat liikenneonnettomuudet, rekien ongelmat mitättömiä verrattuna autojen luomaan joukkotuhoon).

607. "jalkojain kankistaa, kum ma istun kauvan paikollain" (liiasta istumisesta, tietäjä Joutavainen istuu vain syödessään, kaksi kertaa päivässä).

608. "kankistuttaa seljä" (suolainen ruoka kangistuttaa selän, suolankäyttöön liittyviä uskomuksia,
omat suolat=suolaheiniä).

609. "sinä sitä kyllä kerkiit joka asiassa kankattamaan, vaikka niät jotta enempee en ehi enkä jaksa" (kankattamisen eli nalkuttamisen vieraudesta, heikentää toista, terveissä ihmissuhteissa tuetaan toisiaan, vastakohtia).

610. "on se tuo tyttö vähä liika kankialiikantoinen nuin nuoreksi ihimiseksi" (kankialiikantoinen eli jäykkäliikkeinen, lasten vaivojen huomaaminen).

611. "mun tule kurkkun kankkiaks, jos em mää saap puhel" (puhumisen ilo).

612. "älä laita sitä taakkaa nii pitkii kantimii, sitä on paha kantaa ko se kankkaloittaa iestakasii" (kantamuksista huolehtiminen, vääränlainen kantaminen=syynä moniin selkävaivoihin).

613. "ethän sie likka paha siel kannaksil pysyt tur rekee nyv vaa" (reen kannaksilla, lasten ohjaaminen hölmöyksistä turvalliseen elämään).

614. "älä veikkonen mes sinne katolle se on nih huano, ei se kannata sua" (vaarallisten paikkojen vältteleminen).

615. "keppiemmethä ne luut o kannella ko o laiha" (lihavuus=rasittaa kantavia elimiä kuten polvia, toisaalta pitää lämpimänä talvella, vrt. pyöreät inuiitit).

616. "mie ko istui tuos uuni kuppees ni iha männiit kannikat turraks" (kannikat eli pakarat, istuminen=sopii harvalle, pakotetaan monille).

617. "joss ei niijjen kansa lähtis kannustammaa, ni poesha ne mäs" (kannustamaan eli väittämään, riidanhaluiset ja riitoja välttelevät, etelän kansat ja pohjoisen kansat, vastakohtia).

618. "paljo vahvempii ol ku nykyi kansa" (ihmiset ennen, vaikka söivät huonompaa ruokaa, vrt. omasta luonnosta saatua).

619. "paa kaivo kans kii ettei lapset putuva kaivoo" (eläimistä puhumattakaan, vieraat keksinnöt=luoneet paljon turhaa kärsimystä).

620. "kenkä hiaroo tualta kannan takaa" (ostokenkien ongelmista, vrt. jalan muodon mukaan laaditut karvakengät).

621. "siitä ne männöö nämä hartiat ja rintakehäkset, ku raskaita riippiä kantaa" (riippiä eli taakkoja, ihmistä ei ole
luotu kuormajuhdaksi, eikä mitään muutakaan eläintä).

622. "suu söis ja vatsa vetäs, mut ei kanna kehnot jalat" (jalkojen terveyden tärkeydestä, yhteydessä selän terveyteen).

623. "on se russakka semmonen että se kylästä kanttaopi esineissä ja voatteissa" (vieraat kylät (nyk. kaupungit), vieraat russakat, likaisuuden keskittymiä).

624. "likkoo kanttauttuu niim paljo kengissä" (koti=puhdas tila).

625. "siinä vässyy kans ihminen ko on kantamukset seljäsä" (väsyminen=johtaa huolimattomuuteen=johtaa tapaturmiin).

626. "toin simmotten kantamustan et meinasin väsyy" (väsymisen vältteleminen).

627. "mull oli molemas keres kantamust" (molemmilla käsillä kantaminen, jakaa painon tasaisesti).

628. "vissii ne siitä kuorman kannista kipijäks tul" (jalat kipeäksi kuorman kannosta, ihmiskeho=on luotu kantamaan ihmiskehoa).

629. "seun niin kantikas immeinen jottei sille ossoo mielin miärin huastoo jottei se nokkaasa ota" (kantikkaat eli helposti suuttuvat ihmiset, luovat ympärilleen hermostuneisuutta).

630. "et uskalla tälläsil iljakoil oikei kävelläkkiä ko ei tiije millo kantsahuttua kanttumatrei" (iljakoilla eli jääkeleillä, tapaturmien aikaa).

631. "syäs sä toi kantti kus sull om pareh hampaak kum mulla" (hampaiden kulumisessa hyviäkin puolia,
vähentää esim. sokerin syömistä).

632. "mie uon tämmöne vanha ukokanttura, ei miust uo mihinkiä" (vrt. käsitöitä tekevät vanhukset,
mielekkään tekemisen tärkeydestä).

633. "tää ol sellane kanttura miu miehei, ei olt sairas millonkaa" (hyvän vastustuskyvyn omaava, vai itsepäinen seisaallaan sairastava).

634. "tuolha se vua männä kanttuuttua, vaik ikkiä on jo yheksiskymmenis" (itsekseen kävelevät 90-vuotiaat, kehityksen suuresta valheesta).

635. "se nii vällei kapasoo taas vilu, ko männöö sil tuoreel paijal muihi töihi" (tuoreella eli hikisellä paidalla muihin töihin, palkkatyö=johtaa jatkuvaan terveyttä vastaan elämiseen, oman eli kohtuullisen työn vastakohtaa).

636. "sii ol oikken kapja paik, mut mää pääsi siit kumminki onnelisest läpitte" (rekimatkojen vaaroista,
jalan kulkeminen rekiä turvallisempaa, autoista puhumattakaan).

637. "mist sie tulit pöksähit tuollase haaksee kans" (kiirehtimistä oudoksutaan, johtaa virheisiin ja vahinkoihin).

638. "älä sie lähe ajamhan suorhan järveä sielä käypi kapelosti, son jää löyhää" (kapelosti eli köpelösti,
löyhien jäiden aika).

639. "se ol neulalla ruvenna kapertelemmaan" (haulikon panoksen nallia, vieraat keksinnöt=johtaneet lukemattomiin tapaturmiin).

640. "neä kengät o nii kapettunniet jot kaluvaat jalkaa" (valittaminen=vierasta, uusien kenkien laatiminen=omaa).


641. "tiä leipä on kapettunt kovaks, jot ei täst sua hampail mittiä urakkua" (hampaiden mukaan syöminen).

642. "elekee kapija sinne vinnile, puttootte sieltä" (vieraat vintit, oma lasten silmällä pitäminen).

643. "nuokir ronttoset on nin kappiintunu ettei niitä soak kunnolla jalakaa" (itse tekemisen unohtumisesta,
johtaa avuttomuuteen ja riippuvuuteen).

644. "em minä oov vielä pyörällä opetellu ajamaan, minn oon kaplaehini luottana" (kaplaehini eli jalkoihini, ihminen=luotu kävelemään omilla jaloillaan).

645. "em minä saa pilettyä näitä kappuraisia sukkia kun ne hiaroo jallaat ihav veriselle" (jalkojen terveydestä huolehtiminen).

646. "älä kappuroittek koitap paremmin tehlä" (kappuroitte eli kompuroi, tekemiseen keskittyminen).

647. "se on aika kaprakka vielä, vaik ov vanha" (kaprakka=ketterä, reipas, rivakka, terveyttä kuvailevat sanat).

648. "et saa kaprii niin ylös, putuvat" (kaprii eli kiivetä, puissa kiipeilevät lapset).

649. "sillä on nii kapsakka jalannousu vielä" (kapsakka eli reipas, kapsakat vanhukset).

650. "oltii nii kapsakkoi kävelemmää" (ihminen=luotu kävelemään).

651. "hiä nousuu aina aikasii kapsimua" (aamukävely, vie pois yökankeuden).

652. "rupes mim perässäin kapsih" (juopunut mies, päihteiden yleistyminen=syynä lukemattomiin häiriöihin ja ongelmiin, tehnyt monista asuinalueista elinkelvottomia).

653. "sitä ei tiijjä mitä se mieleen juohtuu, se on sen verran hupsun kapsu" (hupsujen vältteleminen, arvaamattomia).

654. "kyllä siälä liukkal jääl on vaaraline kapukoira" (kaatuminen opettaa, liha muistaa).

655. "olha siinä laitettu joitai kapuloita, mutta liukkaita olvat ja luiskahi niiltä" (luiskahdin hetteen yli laitettujen kapuloiden päältä, luonto=hyvin suunniteltua, ihmisten rakentama=huonosti suunniteltua).

656. "mittee työ siellä kappuutta, puttootta vielä" (luonnon lapset, alttiita vahingoille).

657. "se on sellaanen vanha kara" (vanha ja terve ihminen).

658. "hamppak karatip pahasten ku ol kivi" (ruuanlaittoon keskittymisestä, vähentää ikäviä yllätyksiä).

659. "pid vaari ete kantpääs paot kos karale näin kylmill ilmoilp paljan konte" (varo etteivät kantapääsi halkeile, liikut paljain jaloin kylmällä).

660. "se on nii ulukotöessä karaistunna, ei se välleev vilustu" (ulkotöissä karaistuminen, vrt. talvivuoden henki Karu, pakkasen ruumiillistuma).

661. "on siin viel karakka ämmä" (karakka eli tarmokas, ikivanhan kar-sanan johdannaisia, vrt. Kar-hu).

662. "löen jalkan iha huavalle tuoho karangaesee" (karankaseen eli oksaan, liikkumiseen keskittyminen).

663. "mulle tul kylymänkarappa" (reessä istuessani, luonnoton liikkuminen=luo luonnottomia vaivoja).

664. "vaik mie uo tälläne karappi ni se o harvaa ko minnuu yskä hakkoittaa" (karappi eli laiha, vastustuskyky
=ei liity ulkoiseen olemukseen).

665. "jos mää vaa syäm makkeen ni koht se karraa hampaasee" (makean syömisen seurauksista, omat makeiset=marjoja, heiniä ja kerkkiä).

666. "älä men vähil vaattel kum pakanen karas nii mnuunki nokkan kii" (karasi nokan kiinni, aiheutti nuhan).

667. "menin pihalle ilma lyysiä niin kylmä karkas hartijoihii, kyl siit tulie ny yskä" (lämpimänä pysyttelemisen tärkeydestä).

668. "siittä tullee kaikellaista kipua, kuv veri sävähtää kum pölläästyy" (pelästymiseen liittyviä uskomuksia, etenkin lasten säikyttelyllä voi olla kauas kantavia seurauksia).

669. "karkas nin kova särky noihij jalkoini, kun ne pääsi kastumaan" (jalkojen kastumisen vältteleminen).

670. "se ol justiin ninku se olis hankelt karannu" (hangelta karannut, kuume, tautien alkuperän tunteminen, helpottaa välttelemistä ja hoitamista).

671. "musta veri karkais sormeen" (vasaran lyönnistä, vieraat työkalut=vieraat vammat).

672. "karroa ettei vie liikoa" (jarruta sauvalla mäessä, vrt. tuhansia vammauttanut suoraan laskeminen, "laskettelu").

673. "silmä män ruuvvin karetta täytie" (ruudin karetta täyteen, vrt. ampumisen kuurouttamat, vieras teknologia=aiheuttaa vieraita vammoja, usein pitkään oireettomia).

674. "mienen saa pitänee lampaavillasii sukkii, ko se nii kovvaa karhijoittaa, jot miu pittää yleaikaa karsutella itsijäin" (villaa hylkivät ihmiset, vrt. aikamme kutiavat muovivaatteet, omat kuidut=omasta luonnosta).

675. "katos vähän tota mun silmäätään kun sitä karhii tost nokan pualeisest kulmast, siäll on varmast roska" (läheisistä huolehtiminen).

676. "jalalla karhihe vastaan, ettei mänis niin kovasti" (jarruttaa kelkkaa mäessä, vaaratilanteiden vältteleminen).

677. "vaikk oltiin samaa karjaa niim Pertta ei tullu tulirokkoo" (samaa karjaa eli perhettä, vastustuskyvyn yksilöllisyydestä).

678. "minunki äejjeltän ni kaikkihan ne karis pois" (äijän eli isoisän hampaat, luonnolliset eli ikääntymiseen
liittyvät vaivat).

679. "se karisti paikala silmilek ko mie tulil lähele" (irti pidetyt koirat, aiheuttaneet paljon pahaa).

680. "mien saant viime yön unta ko tuo Maija karisutti kulkkujaa koko yön" (koitapa ajatella toisen kannalta, sairastaminen unen puutetta vakavampaa).


681. "yhä siellä kulkussa karkattaa, lienöökkö särir ruoto mänt sinne" (ruotojen varominen, ahmimisen vältteleminen, ruoka=voi tappaa).

682. "auvvaa reppänä auk tääl on vähä karkiaa" (ilman vaihtumisesta huolehtiminen, savu=voi tappaa).

683. "savu karkeloittoa kulkkuu" (karkeloittaa eli kutittaa, aika tuulettaa).

684. "ko keät likkoantuut ja karkistuut ni kynnet kyllä rupijjoat sällöilemmeä" (kädet karkenevat, kynnet sälöilevät, likaisen elämän seurauksista).

685. "pittiäkse ain olla karkomas kattoloil" (katoilla kiipeilemässä, lasten elämä=elämän vastaista, virheistä oppimista).

686. "se tuntu ens hyvi karmakal ko jalka kastu" (jalkojen kuivana pitäminen).

687. "tupakka rupes kulukkuu karmastelemaa" (karmastelemaan eli karvastelemaan, karvaat eli myrkylliset eli parantavat aineet, ei ole tarkoitettu vakituiseen käyttöön).

688. "mulla on niin karmia kurkku aamusilla" (pitkään jatkuneet aamuoireet=kertovat vääristä yöoloista,
tarkista ilmanvaihto, onko vetoa, vaihda petivaatteet ja tyynyt, jos ei auta muuta toiseen kohtaan,
vanhat asunnot=myrkyllisiä, uudet asunnot=myrkyllisiä koneellisella ilmanvaihdolla).

689. "oekee hiviätä karmii" (hipiätä karmii, kauheista asioista kuuleminen).

690. "minä säikähin, jotta karmi mieltäni" (karmeiden asioiden vieraudesta, ihmistä=ei ole luotu elämään pelossa).

691. "välistäin täytyy karmiik kurkkuus" (karmii eli kakistaa kurkkuaan, itsehoito=paras hoito).

692. "kais sill on keuhkotauti tolla Kallella, ku se karmii kaiket yäkkin" (pysyvät oireet, aika kokeilla hoitoja).

693. "mikähäm minua karmistuttaa, enhäm minä sunkan kylmiä os saannu" (karmistuttaa eli puistattaa,
oireiden tunnistaminen).

694. "vilu karmuo minnuu" (karmuu eli puistattaa, vrt. talvivuoden henki Karu, pakkasen ruumiillistuma).

695. "ukista on tulluv vanahemmuuten semmonen karmihta" (karmihta eli äkäinen, vaivat=muuttavat ihmisen luonnetta).

696. "kovastha minnuu hirviitti, oikein käi karmoimaa" (hirvitysten vältteleminen, vrt. omituinen karmeista asioista kertominen, "uutiset").

697. "vielä se ukon karriainen vuan ellää" (elämään tottuneet, eivät osaa kuolla).

698. "tervej ja nuori se uv vaikk onnil laihankarsakka" (laihuuteen suhtaudutaan epäilevästi,
vrt. "tahallaan laihduttaminen", henkisesti sairaan yhteiskunnan oireita).

699. "elä paat tulisia karsia lastuläjjään" (tulen kanssa noudatetusta varovaisuudesta, jumalaiset=ihmisiä voimakkaampia, kykenevät tappamaan ihmisen).

700. "ne aivan halakeili ja sierottu että oli niinko karsi" (pitkään vedessä pidetyt kädet, vesi=tulta lempeämpi olento, vahingoittaa hitaammin).

701. "niin rintoa karsii, kun söen rasvasta keittoa" (liiasta rasvan syömisestä, kohtuu kaikessa).

702. "voi voi ku sääriijä karsittaa, lankasukat jalas, sääret syyhkyyt" (sääret syyhyävät, vieraat kuidut
=vieraat syyhyt).

703. "se karstaa ruumiiv verilihalle" (rohtiminen eli karkeista kuiduista kudottu vaate).

704. "em mä saa pirettyä noita rohtimisia housuja ne karvii mun reisiäni" (rohtimiset talvihousut kutittavat,
vrt. eri kuidusta laadittu vuori, vrt. kangasvaatteita edeltäneet karvavaatteet).

705. "toisiilais Hessuha se on sellane karstakopul jot ryvetti koko kylän" (tartutti syyhyn koko kylään,
vieraat kylät=vieraat tartuntataudit, oma asutus=harva-asutusta).

706. "kyllä tommosen laihankarstin ihmisen oh hyvä heiluak, kunnei lihap paina" (luonnonmukaisessa elämässä kesä=lihan keräämisen aikaa, talvi=lihan menettämisen aikaa).

707. "sieko kaavut siihe karteisel hankel ni saat nennäis verrie" (kaadut kovalle hangelle, lasten opastaminen pois elämän vastaisista tavoista).

708. "ota karttu kätehes, nottes kaaru" (karttu eli keppi, jäisellä kelillä).

709. "men siivuah ittes, sen karvakuanu" (omat karvat, vieras epäsiisteys).

710. "meittii oli varotettu kastamast itteemme" (vanhemmilta saadut neuvot, tarkoittanee kylmään aikaan kastamista).

711. "ei tämmöim pien kastumiim mitie tie" (turhasta huolehtiminen, terveydelle vaarallisempaa).

712. "laps ko mist putosi i siint tul korpaselkä" (korpaselkä eli kyttyräselkä, putoamiseen liittyviä uskomuksia, vienyt monen terveyden).

713. "vanhallek katajammarja päiväks piisaa" (ruokahalun vähentymisestä, ei ole (vielä) vähentynyt, nim. 46vee).

714. "elkää jyrkäst hangest alas laskaa, katkaatta sukset" (lasten hurjista leikeistä, eivät ymmärrä kuinka pahasti voi käydä).

715. "se on nyt taovin katkiima, se joko kuolloo elip parannoo" (taudin katkeama eli käännekohta, kuolee tai paranee, kuolema=luonnollinen asia elämän kiertoon / jälleensyntymiseen uskoville).

716. "tieteteä kovia töitä, katkijoaha se sillo ihmine" (ihminen katkeaa, jos teetetään nuorena kovia töitä, ruumiillinen ja henkinen katkeaminen).

717. "noi miehet jättää sellasen katkeruveh huonnehee ku ne tupakoittee" (itseään ja läheisiään myrkyttäneet tupakkamiehet, sittemmin myös tupakkanaiset, nikotiinille menetetyt sukupolvet).

718. "voi ku toas siinä katkuuttoa tupakkoa" (tupakoimaan erehtyneet, riippuvuutta aiheuttavat aineet
=tekevät ihmisestä orjansa, alamaisensa).

719. "on niin hiukia näläkä, että ihan katkiaa" (nälkä=ei tee hyvää, liian usein syöminen=ei tee hyvää).

720. "minähän sitä oom paljo lankeilluv van ei oos sattunna sitä käen katkeosta" (onnekkaat paljon kaatuilijat, vähemmistö).


721. "mie kuatuissain löin piän tuoho rapun kulmua" (vieras eli kulmikas rakentaminen, syynä moniin vammoihin).

722. "katop päähäs jotta, siel on kylm ilm ulko" (ilmojen mukaan pukeutuminen).

723. "katton nym mullep puhlasta paitaa" (puhtaiden vaatteiden tärkeydestä, ehkäisee ihovaivoja).

724. "nyt on tiet nii nuljakat ja livakat, että jos niillä kahtomattomasti kulukoo, nii kuatuu ja suap piäsä puhki" (kulkee kahtomattomasti eli varomattomasti, kävelyyn keskittymisestä).

725. "minä vähän kahtomattomastis sitä pijin niin kätteen kävi" (riivinrauta kävi käteen, vieraat eli metalliset työkalut).

726. "en suurin surmin ois lähtennä ajjoo kattuuttammaa tämmösellä kolleikkokelillä" (kelien mukaan liikkumisesta, vrt. omituiset "liikenneonnettomuudet").

727. "menkääs vähän kalvanteeseen paikkaan istuun" (kalvanteeseen eli varjopaikkaan, helteeltä suojautuminen).

728. "menk kalventto maat etes siin aurinkompaistes mak" (aurinko=yksi jumalaisista, kykenee vahingoittamaan ihmistä).

729. "jos ei nyt kaavemmalta oes siellä" (järvessä kauempaa, niin ei vilustu).

730. "sehän on kauheeta yhlem miähen saala tommosta kivvee rekkeen" (väärästä nostamisesta, hajottanut monta selkää).

731. "kyllä minä olin vähän kauhkeillan kum minä yksin tulin pimiissä sitä mehtästä tietä" (pimeässä liikkumisesta, luonnotonta päiväeläimelle).

732. "minull on nii kaukanäkö, tunnen kaukaa jalka ihmisekkii" (hyvä kaukonäkö, terveydestä iloitseminen).

733. "miten sää noim palijahin kaulol lähet" (paljain kauloin, kylmälle arat kohdat).

734. "kuinkas tua kaulahispäätä noin kylymällä on" (ilman kaulahuivia, vrt. huppua, suojaa kaulaakin).

735. "paa kaulaliina kaulaheis, jot et kylmetä kulkkujais" (lämpimästi pukeutuminen, tekee talvesta ystävän).

736. "kyl s on sukkela ihminen konnei sillä ook koskaan kiiruun kaunaa" (kiiruun kaunaa eli kiireestä tietoakaan, hiljaa hyvä tulee).

737. "ja mium pit ain, seisattuu ja katsoo sitä, sitä kauneutta mitä siin ol kukkasii" (seisahtua katsomaan kukkasia, kesän lapset).

738. "vartoos ny ku mä kauntailen sitä asiaa huamiseen asti" (kauntailen eli harkitsen, hidastaminen=omaa, kiirehtiminen=vierasta).

739. "kun sattu myrskyt pahat niin siin oli peätään kaopalla" (päänsä kaupalla liikenteessä, pää=henkisielun sija, ilman henkeä ei voi elää).

740. "kyl stää kaoraleipää vähä söis kans, mut tahtoo reppiip persläven ko paskal mennee" (viljaruokien myöhäisestä alkuperästä, tyrkytetään kaikille, sopivat harvoille).

741. "alappas kauskia pois nyt aikoinnaa, ennenku tulloot tuperrapinat" (oma uhkaaminen, vieras väkivalta, eläimet=välttelevät väkivallan käyttämistä, vrt. ahneuden sotiaan käyvät luonnosta vieraantuneet ihmiset).

742. "korjaa pois kauskuis jalost" (kauskuis eli tavarasi, lattian puhtaana pitäminen).

743. "jalaka lipsahti kaastom piältä nii että nilikka murtu" (huolimattomuuden hinta).

744. "en oo ihan varma kävikö se rein kaostoon vae kävikö se jeätikkääseen" (takaraivo reen kaustaan vai jäätikköön, kipumuistin tarkoitus=estää toistamasta virheitään).

745. "kaottas sirpillä kätteesät tuommoisem palan" (vieraat työt, vieraat vammat, vrt. kaiken eteensä tulevan silppuavat koneelliset puimurit, teknologinen kehitys=tuhoamisen kehitystä, ahneuden rakenteita yllä pitävää kehitystä).

746. "kylhä se pitäis kavattoa tuonne jeälle männes" (kavattoa eli varoa jäälle mennessä, vienyt monta kavahtamatonta).

747. "kum minnäi olim parraassa kavveessa, sillohan se oli se hammastuska" (hammastuska parhaassa iässä,
vrt. lapsena, sokerinsyönnin seurauksista).

748. "ruoto käy kulkkuhui" (ruotojen vaaroista, poistettava lapsilta).

749. "löyhä ruoka kehnonuttaa" (löyhä=kevyt, huono, ruokaan kannattaa panostaa).

750. "sen kävi kehnostek kuh huoniet palo" (tulen vaaroista, hyvin kohdeltuna ystävä).

751. "no kehtaat sie haastaa nyt kehnuuttais" (valittaa heikkouttasi, vaikka olet terve, terveys=ei ole leikin asia).

752. "mittee sie siinnä kahtaanne päin käyvä kehneet, pysy yhessä kohen" (edestakaisin liikkumista paheksutaan, ruuasta saatujen voimien tuhlaamista).

753. "miult ko hankas kenkä tuon keträsluun" (keträsluun eli nilkkaluun pyöreän sisäpuolen, hyvien kenkien tärkeydestä).

754. "suapas kulutti keträstyven rikki" (vieraat ostosaappaat, omat karvakengät).

755. "väsytti ja kehtoitti se ain ojentamine ja varpaillua vuottamine" (riihtä ahdettaessa, pakottamisesta alkunsa saaneet "peltotyöt", vrt. nykyinen rahalla lahjominen, palkkatyö=suoraa orjatyön jatkumoa).

756. "se o simmone ikä pien kehuvus ku hent ehjäks sano" (kehui ehjäksi eli hyväkuntoiseksi, hyväksytty vai paheksuttu asia).

757. "kyl mie nyt syön itsei iha kehäks" (syön itseni kehäksi, vrt. itsensä ähkyyn syövät petoeläimet).

758. "nyt se ahtaa tok tuossa hötäkässä kaek kehhääse" (ahmimista paheksutaan, tiedetään johtavan ongelmiin).

759. "kehäs ihtesän niin täytteej jotta" (ahmiminen=ruuan jakamisen vastakohtaa, saaliin jakaminen=pyyntikansojen pyhiä tapoja).

760. "se niiv virkkeen näkösestik keihettellöö" (virkeys, reippaus, ihailtuja piirteitä).


761. "se on semmoinen keihakka, se ei sotkkeevuk kulekssiissaan" (keihakka=ripeä, reipas, hyveet=terveyttä edistäviä, paheet=terveyttä tuhoavia).

762. "kylhä keihelöö tiä assii minnuu" (keihelöö eli harmittaa, hetkessä eläminen=vähentää harmituksia,
jokainen päivä=uusi alku).

763. "on niin liukasta että keijain selällen" (keikahdin selälleni).

764. "Reittupa heitti keikoo tuossa kaljamalla, kun ei osanna varroosa pittee" (heitti keikoo=kaatui, kaljamalla=jäätiköllä).

765. "et sua keikahtua sielt allua taitat jalkais viel siin" (ei saa hypätä korkealta, ei arvauskeskuksia
=ei hölmöileviä ihmisiä, pysyvien vammojen pelko pakotti varovaisuuteen).

766. "olin tos vähän aikaa keikallair ruvam pielle" (keikallani eli makuullani, ruokalepo=antaa elimistölle
aikaa palautua).

767. "selkä keikassa keträtää, persep pyllyllää kuvotaa" (oikeista työasennoista, jatkuva väärin tekeminen
aiheuttaa pysyviä vammoja).

768. "ettei soutaja vetteen keikkaa" (veteen putoamista vältellään, ihminen=maaeläin).

769. "oli kalijamalla ja siähem minä keikkasin" (kaljama=kirkkaan jään aika, kalja-sanan alkuperästä).

770. "keikistäippäs nyt vähä taakseppäi, ni mie kahom mikä roska siellä silmännurkassa on" (läheisistä huolehtiminen).

771. "koatu keekkatuolin kanssa ja ohtaan noos semmone paaka" (vieraat keinutuolit, vieraat vammat,
omat keksinnöt=luonnon mukaisia, vieraat keksinnöt=luonnon vastaisia).

772. "Kaisaki oli heti keikolansa, ko astu ovesta ulos" (keikollansa eli selällänsä, liukkaiksi kuljetut pihamaat,
luonnon luoma=hyvin suunniteltua, ihmisen luoma=huonosti suunniteltua).

773. "olih hyvin keilä ja kepelä ihminen" (nuoruus=kepeää aikaa, tervettä aikaa).

774. "ehän siinä muuta keinua meillä olluk ku, pajetah hilijolleen" (paeta hiljalleen, murtuvilta jäiltä).

775. "Lyytii ei uskoskaa nii vanhaks sill o viel nii keipakka käynti" (nuorekkaat vanhat, terveesti eläneet).

776. "kävelläk keippasi vanahanaej ja mäkkee laskeek kahhaotti" (käveli ja laski mäkeä vanhanakin, leikkimielisyys).

777. "vaikka sool jo liki kahleksaa kymment nii kyl sool viel sentäh keippijä äijä" (keippijä eli reipas, ihailtuja piirteitä).

778. "kyl siäl o nyp paha kulkki tämmösel liukkal, ko se tiä on teht semmoseks keiriäks" (vieraat kärrytiet,
omat polut, liukkaita nekin).

779. "nyt kun on tuas tuo pihamua ylityksellä niin siinä on kulettava taatistik jottei keiskahak selälleen" (kuljettava taatisti eli taitavasti, helposti jäätyvät pihamaat).

780. "ei täh ny trenkää hätäällä, teherhän vaan keithollensa" (keithollensa eli rauhallisesti, kiirehtiminen
=vierasta härmässäkin).

781. "minä tuota keitor ruojjoo ahoin niin kovastij jotta ylempä rupes tulemmaa" (ahdoin keittoa suuhuni, ylensyöminen=johtaa ylen antamiseen).

782. "kyl mnä siin päätän keiti, jos mnä menen taik ole ilma" (keitin päätäni eli harkitsin, omasta elämisen mallista, virheitä ja vääriä päätöksiä vältellään).

783. "on täs viel aikoa, ei huol sellasta kekettii kiiteä" (ei huoli kiitää eli kiirehtää, vrt. omituinen "kouluun kiirehtiminen", "töihin kiirehtiminen", koko yhteiskunta perustettu vieraiden arvojen varaan, pistää miettimään onko perustajissa ollut yhtään suomalaista).

784. "minun tekköö mielej jalakkoen kekistelemmää" (kekistelemään eli oikomaan jalkojani, paikallaan olon luonnottomuudesta, vrt. "koulun penkissä istuminen").

785. "elämäsä loppuu asti se ol kekevä" (kekevä eli hyväkuntoinen, vrt. Keke, terveyteen yhdistetyt nimet).

786. "hää o niin kekkarus ja kärkkiväine viel, vaik o jo yli kahreksenkymmene ijältäs" (pirteä ja reipas,
vrt. Kekanen, Kekkanen, Kärkinen, Kärkkinen).

787. "kyl maar se viäl kekkeväs kunnos o" (ke-alkuiset terveyttä ylistävät sanat, vrt. ke-vät, ke-sä).

788. "johan se vähän näkyy kekkiväv vaikka ol kauvan kipeän" (kekkivän eli piristyvän, vrt. Kekkinen, Kekkonen).

789. "kekkä äijä se viäl on" (kekkä eli virkeä).

790. "sill oh hyvä keksintö" (kekseliäällä lapsella, vrt. kekata, hyveinä pidetyt ke-alkuiset sanat, vrt. ke=pyöreää
ja pyhää tarkoittava sana, vrt. ko-i (päivä) ja ku-u).

791. "nii kekkeest kävelöökii jalkakii nousoo ko nuoreel ikkää" (jalan nouseminen=terveyden mittoja).

792. "soattaa sannoak keksaottoam mitä vaen" (arvaamattomuus=aiheuttaa hermostuneisuutta, tutun ja turvallisen vastakohtaa).

793. "älä vuoa tule lähemmäks tai potkasen keleksilleis" (oman tilan kunnioittamisesta, vrt. juopot ja lääppimisestä pitävät etelän kansat).

794. "kyllä te saatte kans mahrottoman yskän nyk kun tämmösellä kelillä kuljette tallukkaalla" (kuljette tallukkailla kurakeleillä).

795. "kuhan kel paranoo, em mie ennel lähe mehtää rypemään" (kelien mukaan liikkuminen).

796. "se oj joutavata rientämistä että tuollasta kelijä kuletaa" (joutavaa rientämistä, huonoilla keleillä liikkuminen=johtaa huonoihin tuloksiin).

797. "se on viel kelkkii ämmä" (kelkkeä=virkeä, ketterä).

798. "kelekkiästi sinä vielä kävelet" (kävelevä eli terveisiin kuuluva).

799. "kun polttaa pal tupakkii, niin hampaak kellastuu" (tupakan haitoista pienimpiä, vaaralliset haitat=sisäisiä).

800. "ei tuommoisila kelteilä tarkenet talavpakkasessa" (talvi=yksi jumalaisista, kykenee tappamaan ihmisen).


801. "nyt on nii helepot päivät että maha kellikoituu" (kellikoituu eli pyöristyy, kesä=pyöristymisen aikaa, talvi=laihtumisen aikaa, monilla nykyään päinvastoin).

802. "se o kaik kellol" (suulaki kelloilla, ruuan jäähdyttämisen tärkeydestä).

803. "kelloiles se lyöpi ihon jos päiväki kovim polttaa" (päivänpaiste=luotu vähän kerralla nautittavaksi,
iho tottuu paisteeseen).

804. "eihä rahoja tärvätäk kelloen, jotta moattaan kun nukuttaa ja syyvvään kun on näläkä" (oma eli kelloton elämä).

805. "mie polti kättei tuos uuni luukkulois ja siihe tul semmone kellu" (vieraat rautaluukut=vieraat palovammat).

806. "siel ol nii jäinen mua jot mie kelluilin mont kertua tullessain" (kelluilin eli kaatuilin, ihmiskehoa ei ole suunniteltu kaatumiseen).

807. "en minä ilikii ennee pittee tuota mustoo mekkoo, kun se on muuttunna niin kelokon näköseksi" (kuluneiden vaatteiden hylkääminen, vähentää ihovaivoja).

808. "olin nii keleppeissä vuatteissa, että kylömä tul" (kelppeissä eli vähissä, ilmojen tunteminen=pukeutumaan oppiminen).

809. "ek sä ny ittekki ymmärrä että ny on paras kelppiä tiähens" (kalppia tiehesi, uhkaamisen tarkoitus=vähentää väkivaltaa, ei toimi juopuneiden kanssa).

810. "eik sun kylmä tuk kun olet noin kelteillään" (kylmän kestävät ihmiset, usein helteelle arkoja).

811. "kun ahto kelterisä niin tääteen, niin sittä piti mahapakollaan älistä" (ahtoi mahansa täyteen, älisee kivusta).

812. "kyllä ne jalakopohojat keltettyy kun on avojalon, kantapäähännik kasvaa paksu keltti" (jalkapohjien kovettumisesta, ihmiskeho=puolustaa itseään monella tavalla).

813. "samalla laellahan se keltettyy puuhik kun kuivvoa alakaa" (vanhenemista verrataan puiden kelottumiseen,
vrt. puiden pitäminen ihmisten edeltäjinä / heimojen syntypaikkoina).

814. "mie ko keltsahin iha takaraivollei jääkkäisel maal, ni ei muuta ko näin tulpalloloi silmissäi" (kaaduin takaraivolleni, näin tulipalloja silmissä, kaatumaan opetteleminen=estää päätä osumasta maahan).

815. "soon semmonen kelttana, en ainakhaan mie sitä pääleni pane" (pinttyneiden ja kuluneiden vaatteiden hylkääminen, uutta tilalle).

816. "ookkos sinä niin kelevos, että tuut mua vähän auttahan" (oma läheisten auttaminen, vieras rahasta
auttaminen, "palvelut").

817. "kyllä nii lipoonen keli jotta yhtämittaa minä olin kemas" (lipoonen=liukas, kemas=kumossa).

818. "mitävast sie nii kyyrys kävelet, kävele oikie kemakkan oikie selkäkenas" (oikeasta kävelemisestä,
kyyryssä käveleminen=pahentaa selkävaivoja).

819. "on niin kuraanen että ryötät vaattees ja kämmäät kenkäs" (vaatteiden kohtelusta, itse laadittuja=arvokkaita, ei pesukoneita).

820. "kun heinähäkki pyllähti kummoon nin se oli koko kemmerkeikaos kum minä lennin lumelle" (vieraat työreet=vieraat työtapaturmat).

821. "meinas tulla pääle vae ku minä vejin sitä leukaan nii siihen se kemmerty" (päälle tulevat humalaiset, kivikaupungit=jatkuvaa häiriötä ja oman tilan loukkaamista, parempi muuttaa pois).

822. "nyt täytyy koko ikäsäk käyläk kenkatak kun satutti jalkasa" (vammojen vakavuus=pakotti ihmiset varovaisuuteen, vrt. nykyajan "tyhmä elämä").

823. "vankun ol väljät kenkirajat jalassa, lankiillat tupsakehin, piälaillan lumessa tuutterehin" (huonot kengät=huonot matkat).

824. "minnuu alko vähä pistellä semmone turha kenkkuilu" (vieras kenkkuilu, oma leppoisuus).

825. "on aina hyvällä tuulella, ei kenkkuilek kellekkää eikä millonkaa" (ihailtuja piirteitä).

826. "ei siälä ny mitään kenkuumia tartte, kengätä jaloon minäkin oon matkas" (kenkuumia eli kenkiä,
paljain jaloin liikkumisen ajasta lasinsirujen ja muovijätteiden aikaan, yhden kehitys=toisen taantumusta).

827. "pistä kengät jalakaan, ettei kastuisi töppöset" (jalkojen kastumista vältellään).

828. "kengäs on niin kuuma, että mä meen paljahin jaloon" (kesä=paljaiden jalkojen aikaa).

829. "elä veikkonen kengitä lähe, jalakas säret" (syksy, talvi ja kevät=kenkien aikaa).

830. "paahaj jottaen kenkärättie, kuj jalakas nuih hikkoo" (kenkärätit=vierasta perinnettä, kenkäheinät
=omaa perinnettä).

831. "älä istu noin etukenos tulee rinta kipjäks" (oikeasta istumisesta, terveelliseen elämään opastaminen).

832. "äijäll on ni suuri maha et täytyy seisoo vallan takakenos, ettei kaaru nokalles" (liikalihavuuden ongelmia,
vrt. terveellinen pyöreys).

833. "noisev viel hourahtelema" (menetän järkeni jos elämä ei helpotu, vaikea elämä=ajaa hulluksi,
vrt. kivikaupunkeihin, kiusauskouluihin ja orjatyöhön pakotetut suomalaiset, ihme että kukaan on
järjissään).

834. "heitin kentoo siinä, ku ol kova puriaine" (heitin kentoo=pyöriskelin, puriainen=mahanpuru, aika vaihtaa ruokavaliota, suolisto=ärtyy helposti ja palautuu helposti, mitä pitempään ärsytetään sen pahemmaksi vaivat tulevat).

835. "mie kentsahin kuppeelleen liukkaal tiel" (vieraat kärrytiet, omat polut ja ladut).

836. "se oli tuommonen, kenttaraksi jäi sitte" (kenttaraksi eli ontuvaksi, lapsi jonka jalkaa ei annettu laittaa paikalleen, parantajien tekemistä virheistä syntynyttä pelkoa, vrt. arvauskeskuksien lääkäreiksi itseään kutsuvat rahahuorat).

837. "se on sellai kenttu, varpaht om paleltunnu" (kävelee huonosti, varpaat paleltuneet, kylmälle arkojen
kohtien suojaamisesta).

838. "niitä takkoja kanttaissa kentturaks männöö" (taakkoja kantaessa vaivaiseksi, vrt. ahkiossa vetäminen,
vähän kerrallaan tuominen, oikeat ja väärät tottumukset).

839. "otettaan kepakko vielä kätteev vakokkeeks" (vakokkeeksi eli tueksi, virtaa ylitettäessä, veden voiman kunnioittaminen).

840. "kepelä jaloistansa" (kepelä eli vikkelä, jaloistaan terveet tunnetaan).


841. "juakses nuaremmakses olet vähä kepelämpi kum minä" (vanhusten auttaminen, vrt. omituinen vieraiden armoille laittaminen, "hoitokodit").

842. "kauvvank siä ny tual keppaset nuariil jaloollas" (lapsilla ja vanhuksilla paljon yhteistä, kuten joutoaikaa,
ihan kuin olisi tarkoitettu elämään yhdessä, vrt. lasten varastaminen "talouselämän" palvelukseen, "skoulut").

843. "silloin oli niin kovin kepiää" (liikkuminen nuorena, hyvien aikojen muisteleminen=henkisen voiman lähde).

844. "mie oon iijjäin olt nii kepjä jalolta" (iän eli koko ikäni, terveydestä kiittäminen).

845. "tuol ijäl se ihmise miel o kepijä" (lapsena ihmisen mieli kepeä, vrt. vakavuuteen ja muihin vieraisiin tapoihin ohjaavat pakkokoulut, tuhonneet monta kepeää mieltä).

846. "se on tuo ukko jo kaheksakymmeinen, mut katoppas, mitenkä keppelä se vielä on" (terveestä elämästä kepeämpi vanhuus).

847. "keppelä muori se ov vielä, sillä kävelyi om puolijuoksuo" (kävely puolijuoksua).

848. "se on niin kepperä kovasti, niin köyköset ja keviät noi jalakki" (kävely=terveyden mittoja).

849. "niihää ne toiset ov viel vanhanakii keppeit ja virkkuja" (ruumiillinen ja henkinen terveys, yhteydessä toisiinsa).

850. "kyl mar stä jottain keppuloittee sitte aina ko tervev vaan on" (keppuloittee eli puuhailee jotain,
oman työnteon luonteesta).

851. "kyl se äijä oh hyvin kepsa viäl vanhanaki" (kepsakat äijät).

852. "tiähä on viel kepsakka mummo" (kepsakat mummot).

853. "se on kepsa mujja, lyö vaikka tanssia" (oma elämä=pitää virkeänä, vrt. orjatöiden murtamat).

854. "siult se viel tuo kävelemine käyp yhtä kepsakast ko ennekii" (kepsakkojen ihmisten ihaileminen).

855. "ol sitä ikkee jo lähemmäks kaheksakymmentä vuotta vaekka muute ollii vielä kepsakkata ukkova"
(vuosin laskettu ikä ja terveyden sanelema ikä, vrt. 80-vuotiaan kunnossa olevat 60-vuotiaat,
60-vuotiaan kunnossa olevat 40-vuotiaat).

856. "aika kepsiästhää se viäl liikkuu, vaikka onkii jo vanha ihminen" (kepsiä=ketterä, vikkelä, ripeä).

857. "se oli vielä vanhoilhanki niin kepsiä ja hyväjalkanen" (hyväjalkainen eli terve).

858. "et kai sinä noin kepsussa vuatteissa noin kylymää ilimaa mäne" (kepsuissa eli kevyissä vaatteissa,
lasten silmällä pitäminen).

859. "ei vaarin töist enää mitään tu seo vaa semmost kepsutust" (eloon liittyvät työt=kuuluvat nuoremmille, monia käsitöitä voi jatkaa kuolemaan asti).

860. "sehä on nii kepykäine, jot kyl mie sen mipomielelläi kannan" (kevyet eli omat kantamukset, eivät riko
paikkoja).

861. "sillov vielä kevyj jalaka, katok kun se kävelläl lihimoo kun nuoret miehet" (ukilla kevyt jalka, koko elämänsä jalan liikkuneella).

862. "kuka pääsi kepyveest ja kenem piti häähmättää ja läähättää ennenku pääsi määem pääle" (omat kuntotestit).

863. "nyt kelpoo kävellä, olen niik kerkiä poika ku laukuj jätim pois" (laukut ja reput=ahneuden ilmentymiä, yritetään kantaa enemmän kuin mihin keho on suunniteltu).

864. "täytyy puhua aina leikkiä kans se pittää tommottena kerkeempänä ihmise" (leikillinen puhe, pitää virkeänä).

865. "se häne mieltää kerkittää ko saap vähä suuhup pantavaa" (kerkittää eli piristää, ruuan voimasta).

866. "kun särer ruoti tarttu kerosseen ni iha olil läkähttyö" (läkähtyä eli tukehtua, ruotojen vaaroista).

867. "söin kuumii nahkiaisii pualen kerpuu ja mun rupes sit tekemää häijyy" (kuuman syömisestä vai liian syömisestä johtuvat vaivat).

868. "kerraastikkin niij jokin oli lyäny, kirvhellä niin, jalakhansaj jotta, siitä valtimok katkeh" (metallisten työkalujen tuhovoimasta, vrt. kotoperäinen polttopuiden maasta kerääminen, kehitys=väärää kehitystä).

869. "tenava niäli napin notta kurkus vain kerraastik klotkahti" (lapsi nieli napin, monet lasten vahingot johtuvat vanhempien huolimattomuudesta, tai kokemattomuudesta, vanhemmuus=kokopäivätyö).

870. "siinhä tuo männyö päivä kerrassaa" (päivä kerrassaan, päivän lapset).

871. "varop poika, etteh mene nokalesti kerstenheesseen, ko si tuola laila hihot, ekkä katto etheesti"
(lasten huolimattomuudesta, eivät osaa keskittyä aikuisten lailla, vrt. autojen sekaan laittaminen 7-vuotiaana,
rikollista toimintaa).

872. "kahlel kerral mie toim puut" (kahdella kerralla, hiljaa hyvä tulee).

873. "jos et nyp pial lähäre niim mä lyän tällä kerähkällä" (kotirauhan pyhittäminen).

874. "siin porti luon ol semmone iljenne, ja siihe mie sit kesahi" (kellahdin jäiseen kohtaan, useimmat kaatumiset
pihapiirissä, ihmisten muokkaamalla alueella).

875. "älästäs jätä nii täpäräl, tyännä kesemmäl" (työnnä keskemmälle, ettei putoa, kaikkeen tekemiseen yhdistetty varovaisuus, vrt. aikamme arvauskeskuksissa ravaavat hölmöläiset, teknologinen kehitys=henkistä taantumusta).

876. "etusormi meni keskijäsenestä eri poekki" (kokonaan poikki, kirveiden aiheuttamasta tuhosta).

877. "kessumassiinaks ne kiusoa tupakkimiestä" (kiusaavat tupakkamiestä, miehillä harvinaista, naisilla lähes tuntematonta, vrt. tupakanpolton vähentymisestä kerskuvat "päättäjämme", tyhjäpäiset teeskentelijät).

878. "voi katketak keskupaikalta ja surmatas sen" (lahonnut puu, voi surmata ihmisen, voimakkaita
vanhoinakin, jumalaisten piirteitä).

879. "älä kurraa sitä keskupaikkaa niin ohuveksi" (kurraa eli kiristä liikaa vyötäsi, äiti tyttärelleen,
terveys ulkonäön edelle).

880. "kyllähän multoli jalaat siinä paikas alta, kun kaatua kessahrin omihin jalakoohin" (sotkeuduin omiin
jalkoihini, juokseminen=kävelemistä vaarallisempaa).


881. "kessahti puotat toolilta" (vieraat stuolit, vieras kulmikas rakentaminen).

882. "luulisi palelevan kun vähillä voatteilla istua kessottaa" (istuu tahallaan kylmässä, vrt. karaisee itseään, valmistautuu Karun tuloon).

883. "jos hossakoemaan tuommonem mies rupejaa niin eihän siinä ihmisvoemat kestä" (pelätyt suurikokoiset miehet, vrt. "poliisit").

884. "sitä pitää kesuttaam muutej jalap painaa äkikseltä" (kesuttaa eli totuttaa jalat kävelyyn, painavat pysähtymisen jälkeen, silti kannattaa pysähtyä usein, istuessa näkee enemmän, kokee ykseyttä).

885. "kesältä tulevaa kallaa söin ja kyllä tulin" (kesältä tulevaa eli pilaantunutta kalaa, tulin kipeäksi,
haistaminen ennen maistamista).

886. "eihän se ihmej jos paleleekim, mitäs noissa kesähepenissäs reisuu lähit" (vuodenaikojen mukaan pukeutuminen).

887. "naisväjet kyl illal palelie nois kesäherssussaa" (kesähersuissaan eli ohuissa kesävaatteissaan, miksei tulta).

888. "sei oo kumma jos viluttaapi, ku mulla o kesäketineet pakkasella päälläni" (vaatteiden valmistuksen unohtaneet, vieraiden armoilla).

889. "kesäkimpsut peällä näe kylymällä" (paheksuen, vrt. juopot, kerjäläiset).

890. "ne niillä sorkillaa eis toas ketkuttaa ja viimmeks pyörii" (voimistelijat, kilpaurheilun myöhäisestä alkuperästä, kaikki luonnoton=vierasta alkuperää).

891. "olin sev verran ketterä etten koatunna" (kaatumisen vältteleminen).

892. "ketterä ja kätevä, ei se kyllä jalkhoinsa sekkainu" (hyveet=terveyttä yllä pitäviä).

893. "on nin ohkosek ketuneet, eihän niillä tarkene" (ketuneet eli vaatteet, läheisten vaatetuksesta huolehtiminen).

894. "kylhä siin ol ketvittelemist enneko mie kottii selvisi sen kantamuksei kans" (painavat kantamukset
=selän tappajia).

895. "ei taijak kaikkein keuhkokarsinat kestää" (kestää tupakanpolttoa, keuhkoja ei ole suunniteltu savun kierrättämiseen).

896. "Reeti se kävellä keuhtasee niin keviän näkösesti, ei jalat näytä painavan" (terveyden merkkejä).

897. "yhtäkkiä ku jalka luiskahti niim minä keuskahin seljällehen siihen" (monia vammauttanut selälleen
kaatuminen, tärkeää vetää leuka rintaan).

898. "mikä sem keussun tiätää, kunne siitä selvää saa" (ei saa selvää, höpsähtäneestä, arvaamaton
=turvallisen vastakohta).

899. "se on hyveä syyväk kelles se käöttää va eihän se kaikillek käötäkkää" (ei käy kaikille, ohrarieska,
viljoissakin eroja, esim. jotkut vehnää hylkivät pystyvät syömään kauraa).

900. "mä oon kevätis, ei saata syörä ja veltto olo" (kevätti eli huonosta ruuasta johtuva kevätuupumus,
vrt. nykyajan "kevätväsyneet", luonnosta vieraantuneet / väärässä maassa asujat, tietäjä Joutavaiselle
kevät=ilon aikaa, päivän palaamisen aikaa).

901. "ku heittää kengät poes jalastaa, ni voe mite se keventää" (jalat=luotu hengittämään).

902. "keveesiv vaatetta, ku tuli niin kuuma" (vaatteiden keventäminen).

903. "kulke niin keviöis vaatteis oike, et kyl varman kylmä o" (kylmäveriset, eivät ymmärrä lämminverisiä).

904. "kevejämphä laeha ihmine ol liikkumaa" (laihan ihmisen kevyempi liikkua, liikalihavuus=hidastaa liikkumista, rasittaa elimiä, pysyvä tauti).

905. "kyllä se tuo muori vielä kevveästi kävelöö, vaekka oj jo kuuves vuosi kaheksatta kymmentä"
(ikinuoret, elämään tottuneet).

906. "mul onki semmosta keveää ruokaa" (kevyen ruuan ystävät, vrt. raskaaseen ruokaan pakotetut
orjatyöläiset, "kolme ateriaa päivässä").

907. "kun sattuu vieras tulemaan niim paljo on kevemp" (olo kevyempi, ihminen=laumaeläin,
apinaeläimistä vain orangit erakkoja).

908. "pitää aina olla keviällä päällä" (oma keveys, vieras raskaus).

909. "kyllä tuo Anna ottaa elämän kovin kevijästi" (ottaa elämän liian kevyesti, keskitie).

910. "kyllä se on nuorella mieli kevveä kun kevväesellä linnulla" (nuoruus=kuuluisi olla kevyttä aikaa,
vrt. raskauteen pakottavat "rukouskoulut" joissa nykyään rukoillaan "tieteiden" nimissä, samaa sairasta
yhteen malliin pakottamista).

911. "se ov vähä semmonen lemmehtynyt äijä, vähän syntyään keveä, ei sen kanssa kannata kiistää" (omat yhteisöt=kooltaan pieniä, hullut tunnetaan, vrt. tuntemattomien hullujen keskellä asuminen, "kaupungit").

912. "keveäkenkä se on vähän höpsy, tai vaikkei muutaku ilonen" (höpsöyttä eli henkistä poikkeavuutta kuvailevia sanoja, hulluutta=monenlaista, terveempää ja sairaampaa).

913. "toeset ninku Iitae on niin kevveekeohkosija, että ne pärähtää naoramaa, ol asija melekeem mikä hyvvää" (kevytkeuhkoiset eli nauravaiset ihmiset, ilo pidentää ikää).

914. "jos sitä on ollu vua kevvyylä työlä, nii se raskaamp työ tuntuukii vaikiile tehhä" (liian kevyt elämä=yhtä vaarallista kuin liian raskas elämä, surkastuttaa elimistön).

915. "ne hipsutti niin köhvesti" (hipsuttivat kevyesti, oman liikkumisen luonteesta).

916. "kevit vähä tota säkki et saisi sem paremmi selkkähän" (kevennä säkkiä, säkki=sack, luonnottoman
eli ahneuteen perustuvan tekemisen tulosuunnasta).

917. "kevitäs sää kankella toiselta pualta sillonko mää nostan" (yhdessä tekeminen, vähentää vammoja).

918. "siel on nii kalsakka ilma jottaha" (liian kylmää liikkumiseen).

919. "täss on niiv var jotta tloo liian karmea olla" (liian varia eli kuumaa, äärimmäisten olosuhteiden vältteleminen).

920. "voi sentän kon joutuva oleman tämmöhes sattes" (sateessa tekemisestä, eläimetkin suojautuvat sateelta).

921. "tiellä voi olla nii kierä ja kallalline jää jot sit o kavahettava" (vieraat tiet, oma kavahtaminen eli varovaisuus).

922. "heitäp pois jalastasi ne kengärronttoset" (huonot kengät=vahingoittavat jalkoja, jalat=liikkumisen ehto).

923. "on nin kalsa ilma, että hampaak kalisee" (hampaat kalisevat, elimistö=varoittaa monilla tavoilla, kannattaa kuunnella).