Joutavainen vastaa: Syntyneen kuun vastaukset

"Puhun suulla puhtahalla, kielellä kivuttomalla, suulla suuruksettomalla".

tietäjä Joutavaiselta voipi kysyä kaikesta terveyteen, uniin, parantamiseen, voiteisiin ja suomalaiseen kansanuskoon liittyvästä.

"Kipu kiukoam peräh, pako pattsahan nenäh, juoksijalla jalkah, lentäjällä siipeh".

TERVEYS

Terveitä elämäntapoja voidaan pitää tärkeimpänä parantamisen osana.

Terveet elämäntavat pidentävät ikää ja estävät vaivoja pahenemasta.

Omassa ympäristössä tapojen noudattaminen tapahtuu luonnostaan 

(ympärillä pelkkää omaa).

Vieraassa ympäristössä (kaupungit) terveyden vaaliminen on vaikeampaa 

(ympärillä pelkkää vierasta).

Terveyteen vaikuttavia asioita voidaan jakaa henkisiin, ruumiillisiin ja 

ympäristöllisiin.

Oman ruokavalion lisäksi tärkeinä voidaan pitää kiireetöntä elämää, 

siisteyttä, reippautta, iloista mieltä, päihteettömyyttä ja läheisiä ihmisiä.

Pelkästään omaa ruokavaliota (kala, marjat) noudattamalla voi taata 

itselleen monia terveitä päiviä (marjansyöjien tiedetään eläneen jopa 

100 vuotta vanhoiksi).

1.  "sae syyvä aevan nälän lähtee asti" (nälkään syöminen).

2.  "jos suru tulee, anna surun mennä, jos ilo tulee, anna ilon olla" 

(ilon vaaliminen).

3.  "sit ko ol kaik askarat tehty sit vast syätti" (kerran päivässä 

syöminen).

4.  "joutavaa se om pelätäj ja surrak ku eijj oop palijo mittään 

syytä" (turhasta huolehtimisesta).

5.  "kyllä sitä ajan olloon surusta ja murreesta ihminen asettuu 

entiselleen" (aika parantaa).

6.  "puhujen asjaat paranee" (puhumisen tärkeydestä).

7.  "toisen asiat mennee aina sillai että ne mennee aina myätään päij" 

(myötäinen ja vastainen, oman elämän vaaliminen johdattaa 

vastaisesta myötäiseen).

8.  "täytyyhän sitä vähän aikaa saaha ruokaa asettaa" 

(ruokalepo).

9.  "ei sitä ennen anna elämälle arvuu ennenku rupiip omaa ohtaa 

tuulemaa" (vaikeudet saavat arvostamaan elämää).

10.  "tuhma kuoloo milloin otetaa, viisas lähtöö milloin arveloo" 

(itsensä tuntemisesta).

11.  "kun soapi kauvan aekoo kivuloesen elämän alla ollan niin 

kuolema siitä lopulta tulloo" (kipujen lopettaja).

12.  "jos et syö iltasta ni siit tulloo surma peän ala" (iltasta 

eli iltapalaa, päivän laskiessa syöty ateria).

13.  "minä ajattelin peän ympäri enkä tuosta tuohom peässyt" 

(liiasta ajattelusta).

14.  "kyl ne aina paremmin heikontaa ko vahvistaa tommoset isot 

asiak ko niitä ajattellee" (heikentävät ja vahvistavat ajatukset).

15.  "ajjaalinem murhes saattaa ajjaattoman kualeman" 

(turhasta murehtimisesta).

16.  "tänä päivän jos syyvvää härkä ni ain huomen o nälkä" 

(ylensyömisestä).

17.  "eihän sitä aika kulunuj jos ei sitä aina tepastettu" 

(tepasteleminen, päivittäiset kävelyt).

18.  "älä aimuntele mennä ohkaselti ulos ku o niin kylmä ilma" 

(ilmojen mukaan pukeutuminen).

19.  "vanhan tarttii kulkii ajaj ja järjen kans" (ikänsä mukaan

eläminen).

20.  "ei sua ahtaa suuta nii täytee jottei pala kiänny" 

(ahmimisesta).

21.  "se ahmii nii ettei jouva pureksimmaa" (voi johtaa 

tukehtumiseen).

22.  "haukkohan ahavoo ni haihtuu haiku piästäis" (ahavoo

eli raitista ilmaa).

23.  "etteen päin elävän mieli" (eteen päin eläminen).

24.  "ku ol oikee kylymä ilima nii tehtii kaksi nuotiota ja niije 

vällii havusija" (lämpimänä pysytteleminen).

25.  "mie iski polvee kirvehel mut onneks meil ol tyltsä kirves" 

(vieraat kirveet, oma hyväksi kääntäminen).

26.  "on sen verran hassu että on lysti olla" (hassuttelun 

tärkeydestä).

27.  "kylhän ne hassuttelie kun om monta samallaist yhles" 

(yhessä hassutteleminen).

28.  "nauraa hatkotti notta maha lelluu" (nauru pidentää 

ikää).

29.  "hyältä se maistuu ku näin harvaksesta saa" (omat

herkut, vuodenaikojen antamia).

30.  "murheesta hiuskin harmaantuu" (murhe lyhentää 

ikää).

31.  "turha se on mualiman asijoehen tähen ruvetap piätää 

harmistammaa" (omiin asioihin keskittyminen).

32.  "se on hyvin harras siihen" (lintujen seuraamiseen, 

luonnon läheisyys).

33.  "kyllä se lyöppyy kuv vaeh harjottaa, ei se tarvihte oppija" 

(oma oppiminen, vapaaehtoista ja vapaamuotoista).

34.  "kui sinne puolee tulette siiz harkatkaa meil" 

(kylässä käyminen).

35.  "jakka ma nyh harkitten asijaa" (harkitsevaisuus).

36.  "ne enne nii harkihtvat" (asioiden harkitseminen eli 

suunnitteleminen, lisää onnistumisia).

37.  "koitas nyv vähä sitä pörröös kampata kun ihan silmillä 

hapsottaa" (siisteys).

38.  "oli toh päiväliekkoses" (nautiskeli päivänpaisteesta, 

parantava voima).

39.  "vanha kansa ei ollenkam pannus sokeriakan siähe" 

(puolukkapuuroon, marjat=oma makeutusaine).

40.   "em minä tiätä myälen tullu, minä tulin tuolta 

vainioittem poikki hankikantoo" (omien polkujen kulkeminen, 

vrt. omituiset liikenneonnettomuudet).

41.  "sen jäniksempoeka ol niim mukava että myä ei hannaettu 

sitä tappoo" (eläinläheisyys).

42.  "se aena vuolas hammastikuj ja rassas hampaasas syönnim 

peälle" (hammashuolto).

43.  "ei pijä jättää mittää hampaa kolloo" (katkeroitumisen 

vältteleminen).

44.  "tää talvi on menny tälläses laiskottelus, ens kesän sit 

taas yritetää" (yrittämisen aika).

45.  "sanottuva sannaa ja haehtunutta savua ei saa takasi" 

(pahasti sanomisen vältteleminen).

46.  "istuttii ja nautittii jokahine hoasto mitä mukavata ties" 

(yhessä istuminen).

47.  "istuivat ympär tuvan ja hoastoiva" (pitää yhtä).

48.  "sitt on ettää että meitiä on kaksi, jos toinen erehtyy niin 

toinen auttaa" (läheisten auttaminen).

49.  "ei meitin työt oh sellassii et päivälleh tarvis tehlä" 

(kiirehtimisen vieraudesta).

50.  "menhän sitä vain mekki päivä kerralhan" (päivä 

kerrallaan eläminen).

51.  "eipä sitä tiijä eteenkäsin murehtija" (turhasta 

murehtimisesta).

52.  "etteen elävän miäli, kuallu taakse kattokoon" 

(eteenpäin eläminen).

53.  "menin maa nukkumaa taik heräsin nii aina mul ol laulu 

ensmäne" (laulun parantavasta voimasta).

54.  "ennen mie tien sen itse, enneko toista käsken" 

(toisilla teettämisen vieraudesta).

55.  "johan tuota enne oes antanna olla alollaan kur ruveta 

sen kansar riehumaan" (tappelemisen vältteleminen).

56.  "en minä enempätäni syö kun jaksan" (kylläiseksi

syöminen).

57.  "ei niillä ennallisilla ihimisillä ollus semmosta hirmua 

rikastumissee" (oma rikkaus, henkistä rikkautta).

58.  "nyd miä kepsudan tantsia" (tanssin voimasta,

vrt. jokaisella oma tanssinsa).

59.  "onks puhaz vezi, jutava" (puhas juomavesi).

60.  "hyvvä paikka, hyvä vezi" (hyvän asuinpaikan 

valitseminen).

61.  "elä o nin ylpiä, pittä olla tazaizest" (tunteiden 

tasaaminen).

62.  "nosteled raskahia ni vähin kerralla" (raskaiden 

tavaroiden nostamisesta).

63.  "kahelta om paljo vesselämb" (elämä).

64.  "ädin koiz joivad ja söiväd ja oltti ydä" (olla yhtä).

65.  "ai ku siä ot kovast päivättynd" (ulkona olemisen 

tärkeydestä).

66.  "elä hybi kivilöjä möd, vikkoidad jalad" (vikojen 

vältteleminen).

67.  "purro kivistä vatsa" (puuro, omien ruokien 

löytäminen).

68.  "vanhemmad obastit meidä, nist mö piämme varin" 

(omat opettajat).

69.  "mö noizomma nyt tantsima" (nousta tanssimaan).

70.  "mö olti ku veigoksed hyväl sovul" (sovussa eläminen).

71.  "veiterys on kaigiz aziois hyvä" (veiteryys eli reippaus).

72.  "elä velikunda mä humalikkahin kera tappelomma" 

(humalaisten vältteleminen).

73.  "ain olti vahvat hampad" (terveyden merkkejä).

74.  "tubagam polttamiv vaivaja rintoja" (tupakkaheinät, 

tarkoitettu hengitysvaivojen parantamiseen, 

ei jokapäiväiseen käyttöön).

75.  "siz vast ku päivä valgeno, siz männä" (päivän 

valossa liikkuminen).

76.  "ken tyhjä azia itkö" (aiheesta itkeminen).

77.  "vatsa oman ajan tittä" (vatsan toiminnan 

ymmärtäminen).

78.  "toin toista käest pitivät kini" (läheisyys).

79.  "pehmiäl tilal oh hyvä mada" (mukavan makuupaikan 

laatiminen).

80.  "pä pesty ja hiukset suittu" (puhtauden vaaliminen).

81.  "elä siä o nih huima" (huima eli yltiöpäinen).

82.  "muisseda händ jälest sto hä pittäiz ain mildä kotti" 

(pitää mieltä kotiin).

83.  "ennen ei tabeldu, sovukkast eletti" (väkivallan 

vieraudesta).

84.  "ku tullo lika södyks, ni sid rögähyttä" (liikaa 

syömisestä).

85.  "tubagam polttajil rinnad rekaja" (tupakoinnin 

vaikutuksista).

86.  "lämmä ei luida rigo, kylmä rikko" (lämpimänä

pysytteleminen).

87.  "tavallim miz ei ju vina" (viinan juomisen vieraudesta).

88.  "kaikha ne ollit hyväd ruad" (hyvät ruuat,

nälkään syödyt).

89.  "nugumma päiväst päivä" (laskusta nousuun, 

päivän mukaan eläminen).

90.  "mänit päivä istuma tyn kera" (päivän istuminen,

yhessä tekeminen).

91.  "yht puhku tödä ed jaksa tehä pitkä aika" (töiden 

jakaminen osiin).

92.  "tänä pän noizem pezömä vatteida" (työ / päivä).

93.  "ei sa kaigist tyhjist azioist pahastua" (liiasta 

herkkyydestä).

94.  "elä pahhoidah hänem meltä" (pahasti sanomisen 

vieraudesta).

95.  "ni siski miul on hyvä meli ko on tyhjä hone ni ko 

killut se kajahta vasta" (ilo pienestä).

96.  "elä elä viral milel, elä omal milel" (vieras  ja oma

mieli).

97.  "my mänimmä hyvim milin" (hyvän mielen 

vaaliminen).

98.  "vanhemmam mili tittä paremmast" (vanhempien 

kuunteleminen).

99.  "sille voit kaik kaihoda, sille voit kaik itkiä, ei se 

kellegi verga" (huolien kertominen puille).

100.  "se otta unem poiz, sis ku väntelet kubeheld kubehelle" 

(kahvin vaikutuksista).

101.  "sinis ten kuniz jaksan" (jaksamisen mukaan 

tekeminen, vrt. kellon).

102.  "paperi oli pahakse, vaski oli vaivakse, hoppea oli holekse" 

(rahankäytön vieraudesta).

103.  "kulu metsän kohhina" (metsän lähellä 

eläminen).

104.  "kuhu siul on nin kippu" (kippu eli kiire,

outo asia).

105.  "kussa tahon, sella tantsin, kussa lustin, sella laulan" 

(tanssi ja laulu).

106.  "oli ni vesol olla illalla ko kaikellaisi juttui keksitti" 

(omat jutut).

107.  "mö kera laulatti" (kera eli yhessä).

108.  "migä siul on ku siä ain hädäeled" (hätäilyn 

vieraudesta, johtaa virheisiin).

109.  "syksystä aletti käymä ilta istumassa" (iltojen 

istuminen).

110.  "hyvittellö toist kaigil hyvil sanoil" (sanojen 

parantavasta voimasta).

111.  "sap hyväm mihej ja hyväm paigaj ja hänel on hyvä ellä" 

(hyvän elämän aineksia).

112.  "itsekse hiljagaista laula" (itsekseen laulaminen).

113.  "hilja hyvä tullo, kovast ei konsa" (hiljaa hyvä 

tulee).

114.  "ai gu minnua hiugaja, pittä vähhäizem maista" 

(hiukoo, nälkään syöminen).

115.  "holedoin oh hyvä ellä" (huoleton elämä).

116.  "homenim päivä on tidämädöin" (tietämätön,

hetkessä eläminen).

117.  "tynel ilmal metsä helliz hän ku lauloi" (metsässä 

laulaminen).

118.  "elä omallaz milelläz" (oman mielen mukaan).

119.  "sil olti hyväd vappad elämäd" (hyvä vapaa elämä, 

vrt. omituinen toisten työssä käyminen).

120.  "va en kolmia unoha, yht en synnykkisijjatan, toist en 

kazvoin kallaistan, kolmatta emohuttan" (syntymäsija,

kasvukallas ja emo, kolme tärkeää).

121.  "izän d emän jälgizil jäi elämäh" (kotipaikan 

tärkeydestä).

122.  "kuni jäzend olloo, ga sini eläd" (elää jäsenten 

mukaan).

123.  "jälellizii aigoi älä mustele" (jälellisii eli menneitä, 

hetkessä eläminen).

124.  "elä ota jygiedä takkua selgäh" (jygiedä=raskasta, 

takkua=taakkaa).

125.  "niidä jygeidä puuloi ei soa nostoa vähäl väel" 

(selkävammojen alkuperää).

126.  "dygei on nostoa, ev voi nostoa yksin, läkkeä abuh" 

(yhessä nostaminen).

127.  "pidää muuttua toizeh perttih, täs pertis on tsihvu" 

(perttih=pirttiin, tsihvu=häkä).

128.  "tsihva juobuttau" (juovuttaa eli pyörryttää).

129.  "rubiedgo i sinä täh jurah" (leikkimään hyrräleikkiä, 

lapsenmielisyys).

130.  "ne kum mussikat oli kypset nin ne keräsi niitä ta keitti" 

(marjojen ystävät).

131.  "läkkeä juomingaista kereämäh marjaveeksi" 

(juomingaista eli juolukoita, marjaveet).

132.  "eläkköä hyväsistä, ei pijä juonie toini toizem peällä" 

(hyvät neuvot).

133.  "juondajez vajoad riet pannah, ei sua täyzii regilöi panna" 

(onnettomuuksien vältteleminen).

134.  "juuva pidäis, juotattau" (janoon juominen).

135.  "juotatukseh hyvä i vezi on" (juomista vanhin).

136.  "juotatukseh hoz marjoa puuttuz, ga sit hyvä oliz" 

(vrt. marjavesi, omat mehut).

137.  "midäbo jungotat peä alahpäi" (jungotat eli murehdit, 

läheisistä huolehtiminen).

138.  "juoja muzikka, elä mäne juojal" (juojal eli juopolle,

musikka=mies).

139.  "julgevui da lähti yödy vast ajamah" (yöllä tekemisen 

vieraudesta).

140.  "ei pidäiz ylen julgienn olla" (uhkarohkea).

141.  "tule meän joukkoh" (pitää yhtä).

142.  "mie olej jo vanha, joutava kuolomah" (luonnollinen 

suhtautuminen kuolemaan).

143.  "miä tänäpiän olen joudava" (joutopäivien 

pitäminen).

144.  "joudaval olen vihmam pidäjez" (vihman pitäminen, 

oma työ=kiireetöntä).

145.  "kun nuorena joutuu joutavan jälillä, niin silläh 

se ikä mänöy" (nuorten auttamisen tärkeydestä, 

herkkiä vieraille vaikutuksille).

146.  "nyd on joudokodva miuleni" (joutokotvan 

pyhittäminen).

147.  "joudokodvad min ombelen" (oma eli mieleinen 

tekeminen).

148.  "joudopiänä lähemmä gribah" (gribah eli sieneen).

149.  "vähempi kaloa kun soatih nin silloij joattih 

pienemmällä vakalla, enämpi kun oli kaloa nin suuremmalla 

vakalla joattih" (saaliin jakaminen).

150.  "konsapa joijuttih - no ikävissäh, talvella siitä, 

ta riihtä puijessa, riihtä puijessahan se joiku toiset" 

(joikuen tekeminen).

151.  "ei tässä ruveta tyhjeä kiistämäh ta jonnij 

joutavoa jankuttamah" (kiistelemisen ja jankuttamisen 

vieraudesta).

152.  "mie jeäksiyhyin jotta en ijässäh lähe pahalla jiällä" 

(pahalle eli heikolle jäälle).

153.  "jalgubatikaz i käin sinne" (jalkapatikka,

vanhin eli pyhin tapa liikkua).

154.  "jalloittelemine on rungal hyveä" (rungolle 

hyvää, vrt. selälle).

155.  "ku itkunaiga on, ga itkettäh" (aiheesta 

itkeminen).

156.  "itse izä lähtöö, ei työnnä poigie" (lasten työntekoon 

pakottamisesta).

157.  "kudai ittsie kattsoo, se vardoitseh" (itsensä 

katsomisen vieraudesta, vrt. omituiset peilit).

158.  "sinä otad joga kohtan todeh, da ittsehez otad" 

(oudoksutut tosikot, itsekkäitä).

159.  "omaz itsez olen kylläine" (kylläine eli tyytyväinen,

mielenrauha=syntyy omaan tekemiseen keskittymällä).

160.  "lemb on omaz itsez, omaz eländäz, omiz virroiz, 

omaz itsempiendäz, omaz kielez" (omina pidettyjä asioita, 

virta=tapa).

161.  "gryhnäh meni istundoa selgy" (liiasta istumisesta, 

pahaksi selälle).

162.  "kodvaizen istun täz" (kotvan istuminen, 

hyväksi selälle).

163.  "muga olet pannuh zaaharipeskuu, kai on imel, 

en voi syvvä tädä" (sokerin lisäämisen vieraudesta).

164.  "elä indoista mänetä, elä huigieda lai, elä heity 

nagroh, pie lembie" (elämän ohjeita).

165.  "ei iluo pie loittuoda ettsie" (ilon olinpaikasta, 

löytyy läheltä).

166.  "iloksini eloz on miul, kun on tervehys hyvä" 

(terveistä päivistä kiittäminen).

167.  "ilomielel lähti" (ilon kautta).

168.  "hyvä on ainoz ilomielini" (ilomielinen eli 

tyytyväinen).

169.  "issumma ta iluomma" (iloiten istuminen).

170.  "iltasetta elä muate rupie" (iltasen tärkeydestä, 

ei tarkoita yöllä syömistä).

171.  "ildan on muudu syönaiguo kallehembi" 

(syömäajoista vanhin eli pyhin, päivänen käytettiin 

iltasen hankkimiseen).

172.  "ildavui päivy, eäre pidäy lähtie" (päivän äärestä 

tulen ääreen, kaksi parantavaa voimaa).

173.  "täll ilmalla meil on hyvä eleä" (tähän ilmaan

keskittyminen, tuonilmaisesta ei tiedä).

174.  "ilmai syömättä ei soa roadaa" (raataa eli tehdä 

raskasta työtä).

175.  "elä issu ikkunkorvas, ilmanhengi kävyö peäh" 

(ilmanhenki eli veto).

176.  "avua ikkun, ann ilmanhengi kävyy läbi" 

(ilmanhengen kutsuminen).

177.  "salboa ikkun, sid ei tule viluu" (salpaa eli sulje).

178.  "igä elä da igä i opastelietse" (oma oppiminen, 

kestää läpi elämän).

179.  "leskiraiska konnum möi, lapset soatoi igäzeks orjaks" 

(oman konnun tärkeydestä).

180.  "igävie vuozie emmä kehtua muissella" 

(hyvien vuosien muisteleminen).

181.  "em miä igävee piä" (ei pidetä ikävää).

182.  "omua joukkuo on igävä" (omaa joukkoa

eli perhettä).

183.  "igävy on olla yksinäh" (läheisten tärkeydestä).

184.  "tyhjeäd igävöitsettöz, opi vattsoa urostoa" 

(urostaa eli tasoittaa vatsaa, helpompaa uroksille).

185.  "elä mäne sihi illeneh paikkah, langiet" (illeneh

eli jäätyneeseen paikkaan).

186.  "en kehannuh hädzissä humalniekan ker, lähim pois" 

(humalniekkojen vältteleminen).

187.  "kergiöy tämä vähembäl hädiälendäl" (hätäilyn 

vieraudesta).

188.  "ei piä hädäilä" (hätäily tappaa).

189.  "hämykodvu pidäv istuo, levätä pätsin lämmittyy" 

(hämyn aika=levon aika).

190.  "hyvin voibi, eläy tervehen" (terve eli hyvä elämä).

191.  "hyvä on hyvistyö hyväz rahvahas" (seura tekee 

kaltaisekseen).

192.  "mie händä ainos hyvitän da autan" (läheisten 

auttaminen).

193.  "sinä minul mielen hyvitit, gu tulit tijjustamah" 

(läheisten voinnin tiedusteleminen).

194.  "hyveälin hyväl sanal ga lauhtui häi" (hyvien 

sanojen voimasta).

195.  "hyvä on olla hyrkytellä, hyvän toiseni keralla" 

(hyvän toiseni eli puolisoni).

196.  "vuattiet pessäh ta huuhotah avannossa" 

(oma puhtaus).

197.  "jogi nygöi on hudrenemizeh, elä mäne kattsomatta 

jeäm peäl" (heikkojen jäiden vältteleminen).

198.  "hubela on vattsa hutun syödyö" (hutun eli 

puuron).

199.  "huvä on huttu huulel, vain on vaigie vatsal" 

(vaikea vatsalle, viljaa ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, 

vrt. heiniä syövät märehtijät).

200.  "huttuvatsu hudru vatsu" (ei tee kylläiseksi).

201.  "ei pijä hupettoa, pitäy hyväsistä loatie" 

(hupettoa=kiirehtiä, hyväsistä=huolellisesti).

202.  "mikse olled huolimatoi, sovad lykit kunne puuttuu" 

(sovad=vaatteet, jokaisella esineellä paikkansa).

203.  "tulet perttih, ed jalgoi huomoa pyhkie" 

(koti=pyhä tila).

204.  "huomena lienou hyvä päivä" (toiveikkuus).

205.  "elä huoli huomenista päiveä, elä vai kädehizeh" 

(elää kätehiseen, päivä kerrallaan).

206.  "jätähäi huomeneks, huomenizem päivän varus" 

(elää kaksi päivää kerrallaan).

207.  "heijän huonehet ollah vilut" (vilut huoneet).

208.  "ylen on huononi jeä nygöi, ei ole mändäveä" 

(huonojen jäiden aika).

209.  "huogavuz om parembi syöndeä da juondoa 

assunnan jälel" (huokavus eli lepo, assunnan eli matkan 

jälkeen).

210.  "elä huoli igävöijä da pahoa mieldä pideä" 

(läheisten piristäminen).

211.  "hoikilla voatteilla tulou vilu" (ilmojen mukaan 

pukeutuminen).

212.  "anna hengel hoivu, huogavun kodvaizen" 

(hengelle hoiva, huogavun eli lepään).

213.  "ei ole ni hengen hoivoa, kylm on" (hengestä

huolehtiminen, yksi sieluista).

214.  "mettsäh kui lähet, ga siel huogavut" (metsän 

parantavasta voimasta).

215.  "migäli on varoa, sigäli pidäv eleä" (varojen 

mukaan eläminen).

216.  "hirvakk on nengozel tuulel lähtie järvel, emmo lähe" 

(kovalla tuulella liikkumisesta).

217.  "hirvakk on vast yöh lähtie matkah" (yöllä 

liikkumisesta, johtaa tapaturmiin).

218.  "hillasteleheze, nivel ei anna enämbi roadoa" 

(nivelten mukaan työskenteleminen).

219.  "minä astun tsopotan hillakkazin" (hiljaa  

hyvä tulee).

220.  "vuotammo tuulen hillenendeä, siid lähemmö 

verkkoloi laskemah" (ilmojen mukaan tekeminen).

221.  "hiessäh olet, ei pidäiz viluh männä" 

(viluh eli pakkaseen).

222.  "higluttoa hillakkazeh, ei ole ni kunne kiirehtä" 

(kiireetön elämä).

223.  "hillah roammo tänäpäi, huomei enembän" 

(töiden jakaminen osiin).

224.  "hillah hyvä tulou, verkkazellah parembi" 

(oma työ=tarkoin harkittua, mitään ei tehdä 

turhaan).

225.  "elä zuaharilla lasta herkuta" (zokeritaudin 

alkuperästä).

226.  "pidäv vähäine hengähtelläkseh" (hengähtää).

227.  "niin kovasti olen työdä tehnyt, pidäy nyd hengähtiä" 

(taukojen pitäminen).

228.  "uhotuul on hengenottai" (kova tuuli).

229.  "pitäy syyvä hengempiteiksi" (syömisen 

tarkoituksesta).

230.  "mie issin vai omoadani hengie vardoijes, 

en andanuh tappoa" (itsen puolustaminen).

231.  "heitelkeä vai roado, läkkeä syömäh" 

(syöminen työtä tärkeämpää).

232.  "pidää heittää raado, do rubei väzyttämäh" 

(lepo työtä tärkeämpää).

233.  "parembi pajeta ku heittyö tapettavaksi" 

(sotien eli käskystä tappamisen vieraudesta).

234.  "siitä kun se tuuli hellittäy, nin siitä jatamma 

matkoa" (tuulen mukaan eläminen).

235.  "helly syväin, ni midä kelle pahoa ei lai" (hellä 

sydän, vrt. metsästä vieraantuneet kovikset).

236.  "heimovuttu avuttau" (heimolaisten 

auttaminen).

237.  "ei pidäiz ennen duumaitsusta havahtoakseh" 

(tehdä ajattelematta).

238.  "kerran mih harjauvut, ni siit on vaigie erota" 

(harjauvut eli totut, oikeat tottumukset).

239.  "hillakkaiseh aina eletäh eteh käsin" (hiljalleen 

eteenpäin).

240.  "kugali on eluo, sigäli eläd" (elon mukaan 

eläminen).

241.  "elähäh huoli" (hyvät sanat).

242.  "eklev vielä oltih eikkehissäh, jotta emmä lähe" 

(harkitsevaisuus).

243.  "varussettu miul on einehtä talveksi" (talveen 

varustautuminen).

244.  "min tänäpäi syöt, se vai sua" (päivän annos).

245.  "ei yhteh palah roa" (työn jakaminen osiin, 

väsymys johtaa virheisiin).

246.  "eläessäh en ole viinaa duonuh" (enkä duo).

247.  "palah ruadoa puuttu, nyd lebiälen" (työn 

jälkeinen lepo).

248.  "ei ole pitältä, hyväsistä pitäis ehtyö kotih" 

(kodin lähellä pysytteleminen).

249.  "muuta paidu kylyl dällel" (puhas paita, 

kylyn eli saunan jälkeen).

250.  "päivän aloh ehtii raadaa" (aloh eli aikana, 

töiden jakaminen valoisan ajalle).

251.  "tuloo häi omilleh aigah" (omat työt, 

oma aika).

252.  "sitä nakrettih ken kokonaisen sultsinan otti, 

jotta se ahnustau" (ahnehtimisen vieraudesta).

253.  "ei pie ahtavoa yhteh tukkuh" (ihmisjoukkojen 

vältteleminen, tautien henkien suosimia paikkoja).

254.  "kävelläh lapsed vilus, sid köhähytäh jällez" 

(lasten terveydestä huolehtiminen).

255.  "kärhisteleh lyhyizis pindzakkoloiz, ei pane 

tsuikkoa peäl" (ilmojen mukaan pukeutuminen, 

pindzakko=paita, tsuikko=turkistakki).

256.  "älä vilus käbristele, tule perttih" (lämpimänä 

pysytteleminen).

257.  "kähäkkeä piettih, ga toratt ei" (kähistiin, 

ei tapeltu).

258.  "kypsendä hyvin kalad, pie hätkembi hiilil" 

(kalojen kypsentäminen, raaoista voi saada 

matoja).

259.  "ta nii hyvä joki siinä missä aina käytih kylystä 

peästyö" (kylystä jokeen, kaksi hyvää).

260.  "kynnenalustat pidäy tsiistie" (siisteydestä).

261.  "paremb on pitkän nälgä ku lyhyt kyllä" 

(vatsan tunteminen).

262.  "enämbi en rubie syömäh, kylläni olen" 

(kylläiseksi syöminen).

263.  "kyllänkeraine eloz, ni mis hädeä ei ole" 

(kylläinen elo, ei hätää).

264.  "alazet kädeh pannah sto ei käzi kylmäis" 

(käsien suojaaminen kylmältä).

265.  "pieni kylmäin on, ei pie lähtie loitoz mettsäh" 

(kylmäin eli pakkanen).

266.  "ei pie männä liikoa järvie kylpömäh jotta, 

vielä i Vetehini jalkah tarttuu" (pidä uida liian pitkälle, 

elämää yllä pitävät uskomukset).

267.  "kuvahastu varoan ijän kaiken" (kuvahastu

eli varjoa, vrt. yksi sieluista).

268.  "nygöi voibi mennä nuotal, puut kuvastav vedeh" 

(omat kellot).

269.  "no vielä se muka nuotalla kyheäleytyy, pitäis jo 

uskuo, jotta ei siitä tule tolkkuo" (vanhus nuotalle, 

ikänsä hyväksyminen).

270.  "se aina laulo ta se oli kuullut vanhemmiltah" 

(omien laulujen voimasta).

271.  "kustaba sie olet" (olla jostain=olla jotain).

272.  "mejjän taloiz ei olluh ni ijässäh kurijoa" 

(kurijoa eli tupakkamiestä, tupakoinnin 

vieraasta alkuperästä).

273.  "kubizuz on rungaz, pidäy kyly lämmitteä" 

(kutittaa, aika kylpeä).

274.  "peädy kubizuttoa" (aika pestä hiukset).

275.  "vihmoa pidämäh mänemmö" (vihman pitäminen, 

vrt. luonnoton sateessa tekeminen).

276.  "kutsu izäkuldoa syömäh" (yhessä syöminen).

277.  "oma kodi on kuldaine" (oman kodin onni, 

vrt. omituinen vieraiden nurkissa eläminen).

278.  "pidäy tuli luadie kuivatakseh" (hyvä tuli,

auttaa ihmisiä).

279.  "älä katso hänen kuhkutuksih, pie mieldy" 

(pidä mieltä, järki päässä).

280.  "kastuimmo ga kuivailimmoz tulen tyvez" 

(kuivana pysytteleminen).

281.  "panen kuivazet sukkazet, ylen kuivad da lämmäzet" 

(kuiviin vaihtaminen).

282.  "gröhnötteä istuu, ei oigieh" (oikein istuminen).

283.  "minä pijän korvalla, jotta ken sielä matkoau" 

(pitää korvalla, olla varuillaan).

284.  "ikkunankorval istu aina ta laulo siinä" (laulun 

parantavasta voimasta).

285.  "korvatseil ollah, korvan kuuluvil" (olla korvan 

kuuluvilla).

286. "mie ev voi syyvä lihoa kun siitä niin rintoja 

korventau" (liha korventaa rintoja, itselle sopivien 

ruokien löytäminen).

287.  "eikö vilu kosaha nahkah, kun hyppööt kylmäh vedeh" 

(vesi ja maa ihmiset).

288.  "seizo pystymbäh, ole korhakembah" (seisoa 

pystympään, vrt. hyvä ryhti).

289.  "kylä on tuaz lähil, ga minä sih kyläh ni konzu 

vi en ole käynnyh" (kylien vieraudesta, 

täynnänsä terveyshaittoja).

290.  "päiveä ennen kuavuittsou ruavod" (kaavailee 

eli suunnittelee työt).

291.  "puhun suulla puhtahalla, kielellä kivuttomalla, 

suulla suuruksettomalla" (suurukseton eli viljaton 

ruokavalio).

292.  "pitkähez issunda kitskoituttua" (kitskoituttaa 

eli jäykistyttää).

293.  "siitä kum mäni miehellä, ta siitä alko kituo 

ta olla semmosena voimattomana" (väärän miehen 

vaikutuksista).

294.  "mie venyn kiugoalla kun on vilu" (lämpimänä 

pysytteleminen).

295.  "ildazeks veres kala kippie" (veres eli tuore kala, 

oman terveyden lähteitä).

296.  "no eihän tässä niin kiirehtä liene" (kiireetön 

eli huoleton elämä).

297.  "ken sielä kiirehtäjä, astukkah hillembäh" 

(hiljaa astuminen).

298.  "ei se kiirehtyksel tule hyvä" (kiireetön eli 

hyvä työ).

299.  "akan kera elä mäne kiistämäh" (kiistelyn 

vieraudesta).

300. "elä toroamah kiihakoita" (toraamisen eli 

tappelemisen vieraudesta).

301. "tuulen keänyndeä vuotan, vastain on" 

(odottaa tuulen kääntymistä).

302. "mieli keändyi hyväkse" (odottaa mielen 

kääntymistä).

303.  "tuhkua kiehutetah poukutessa vejessä 

i vuattiet ollah sielä pohjassa" (vaatteiden 

keittäminen tuhkavedessä).

304.  "venehez ei pie kiekkuo, menettö vedeh" 

(veneessä keikkumisesta).

305.  "kezänkaudehil roatah talven varus" 

(hankitaan talvivarat).

306.  "kylmät sie taipalella, kun siula ollah niim 

pahat ketinehet" (sään mukaan pukeutuminen, 

kylmä opettaa).

307.  "keväzil mahlua juuvah" (omat herkut,

terveellisiä).

308.  "loajimma tulen, tukkuseh keräyvymmä" 

(tulen lapset).

309.  "omie pidäy syvvä, emm osta" (omat ruuat, 

itse laadittuja).

310.  "kesti yllyteksen, ei pahoi lähtenyh" (yllytysten 

vältteleminen).

311.  "elä sie vierahih azeih kemahteliete, itse myö 

sovimmo" (toisten asioihin puuttumisesta).

312.  "kerdu rua, kahittsi katso" (tee kerran, 

katso kahdesti).

313.  "kunn i viedäneh, ga kodie kats en unohta" 

(kotia en unohda).

314.  "katsoi nuorembaite vähäine, sid vanhaten ei kivistä" 

(nuorena rehkimisestä).

315.  "jos olet terhakka, ei se moni kohta sotkeuvu" 

(terhakkuus, omia hyveitä).

316.  "minul ei kannata doga päivää lihaa syvvä" 

(liiasta lihan syömisestä, pyytäminen hankalaa 

=ei ole tarkoitettu joka päivä syötäväksi).

317.  "mie ev voi kannattoa kum pahoin sanotah, 

mie apeuvuin kokonah" (pahasti sanomisen 

vieraudesta).

318.  "kanzatoi eloz ei hyvä ole" (kansaton eli

perheetön elo).

319.  "azie pidäis kannalleh kattsuo, ei pidäis häblätä" 

(katsoa kannalleen, harkita tarkkaan).

320.  "kamboam pimiez, en voi lähtie pimiez" (pimeää

kammoavat, ihminen=päiväeläin).

321.  "min ehtined, ga sen ruad" (minkä ehdit, 

sen teet).

322.  "myö kun därvellä lauloimma kaikattelimma 

yhteh iäneh, kyllä se kuulu kaunehelda" (yhteen

ääneen laulaminen).

323.  "syvvä pidäy, nälgähk on" (nälkään 

syöminen).

324.  "ta moamo niitä aina kattso jotta näit ei piä syyvä" 

(myrkyllisiä heiniä, vanhemmat=omat opettajat).

325.  "nygöi nuudu mual kävelöy, ei pie mennä sinne" 

(nuudu eli kulkutauti, vrt. tauteja levittävät 

päiväkodit, koulut ja työpaikat).

326.  "nuuvus kadoi syödyö" (nuuvus eli huono olo, 

ruuan parantavasta voimasta).

327.  "plässiez niveled nodristuo" (tanssimisen 

parantavasta voimasta).

328.  "hibju neässävyy pezemättäh" (hibju

=hipiä, iho, neässävyy=hilseilee).

329.  "vähien nihkityksien täh ei pie peädy painaldoa" 

(painaa päätä, vähäisten vaivojen tähden).

330.  "maiduo ku syöned, sid naugav vattsu" 

(lehmänmaidon syömisestä, tarkoitettu vasikoille).

331.  "joga päiviä koume da nelli kerdua keitiimmö kalua" 

(kalaruuan tärkeydestä).

332.  "nenäh hyväl tuloo" (ruokien haistaminen).

333.  "nakroma jotta siihi olima tipahtoa" 

(naurun voimasta).

334.  "minä nareko händy kielastelin, a häi tovekse otti" 

(outoina pidetyt tosikot).

335.  "kouffie join, mahoa möyrissettelöö" 

(kahvin sivuvaikutuksia).

336.  "urai muzikku, ainoz akkoa lyöy" (urai eli hullu 

mies).

337.  "leiväd vai möhlistellähez vatsaz" (leivän 

syömisen vieraasta alkuperästä).

338.  "pagizoo myödymielel" (puhuu myötämielellä, 

hyvää tarkoittaen).

339.  "elaiga myödäsulgah mänöö" (elää 

myötäsulkaan, onnekkaasti).

340.  "myödäsulgah azied mänöö" (hyvin, 

onnekkaasti).

341.  "myödähyizin eletäh hyvin" (eletään myötäiseen, 

sopuisasti).

342.  "myödähyizin myö astuimmo, vessel oli matkata" 

(myödähyizin eli yhessä).

343.  "heitä nygöi muurakoindu, tule syömäh" 

(muurakoindu eli murehtiminen).

344.  "muuttele syömizii, älä yhty syöt ainoz" 

(muuttele eli vaihtele ruokia, vuodenaikojen 

mukaan syöminen).

345.  "muodo muuttuv vanhate, nuorenn on toizemmoine" 

(muoto eli ulkonäkö, harvoin ajateltu asia).

346.  "rannaz on mudavezi, ei soa ottoa juvva" 

(juoda mutavettä).

347.  "muokkavuz rubiou nägymäh vanhate, sid volvottau" 

(muokkavus näkymään eli vammat tuntumaan, 

vanhempana).

348.  "miksebo muokud yhteh palah, ed voi huogavuo" 

(huogavuo eli huoahtaa, taukojen pitäminen).

349.  "konza hyvä mieli lienöu, silloin i muhittau" 

(muhittau eli myhäilyttää).

350.  "ainoz on muhamaizilleh, hyväz mielez" 

(hyvän mielen vaaliminen).

351.  "miespolvi on pitkigäine mejjän" (perintötekijät, 

sukupuoleen yhistäminen).

352.  "miespuol on tsomaluaduzet sit taloiz" 

(periytyviä ominaisuuksia).

353.  "elä ole ni migonah" (migonah eli milläsikään, 

läheisten tukeminen).

354.  "mitä Iro kävelöy" (millä asialla, turhaan 

tekemisestä).

355.  "täm om minuhine syömine" (minuhine 

eli minunlainen).

356.  "mielehisty syömisty oli ga vatsan söin tävven" 

(mieleiset eli itselleen sopivat syömiset).

357.  "mielekkähäst eletäh" (mielekäs elämä, 

omanlainen).

358.  "midä oled pahoil mielil" (läheisistä 

huolehtiminen).

359.  "pidäy kyzyö, laskietannehgo sinuo kodavävykse, 

kerähm ajoa" (ajaa kerähmö eli kutsua suku koolle, 

heimoelämän jäänteitä, uusi tulokas=vaikuttaa kaikkien 

elämään).

360.  "hyö keskimatasta myössyttih" (myössyttih eli 

käännyttiin takaisin, ilmojen mukaan eläminen).

361.  "matkujallad väzynnyöd on" (jalat väsyneet, 

aika levätä).

362.  "lähettih matkoamah nellän kesse" (yhessä 

matkaaminen).

363.  "pädöö nygöi matkata leiletteä hyväl seäl" 

(hyvä sää=matkasää).

364.  "syö midä suu mavustau" (suun mukaan 

syöminen).

365.  "ildupuolel maldovui siä, suarez istuimmo" 

(odotimme sään tyyntymistä, oman elämän 

luonteesta).

366.  "maidohini syömini vatsan vezisteä" (vesistää 

eli löysentää vatsan).

367.  "tänäpäi oli maidosyömine, vattsu vai kurizou" 

(lehmänmaidon sopimattomuudesta
ihmisravinnoksi).

368.  "magiel ei pie vatsoa täytteä" (makean 

syömisestä).

369.  "magijain om piiraihud" (liian makeaa, 

sokerin lisäämisen vieraudesta).

370.  "ei syönnyh nizuizie piirajie" (nisuisia 

eli vehnäisiä, viljatuotteiden myöhäisestä

alkuperästä).

371.  "mibo sinuo lömizytteä, et katso ittsiedäs" 

(katso itseäsi, pidä huoli itsestäsi).

372.  "löytt on oma, kadonuh vieraz" (oma kantaa).

373.  "lövvyndäks ollou, ga löydyy" (löytyy jos on 

löytyäkseen, pakolla tekemisestä).

374.  "ei magieda mahua täyttä" (edes oma makea, 

eli marjat).

375.  "kylmä talo meitä läsitti" (läsitti eli teki 

sairaaksi).

376.  "lökkiä pan kogo matkan" (lökkiä eli hölkkää, 

vrt. pakon edessä juoksevat eläimet).

377.  "ympärihis kävelöy, loitokkali ta lähekkäli" 

(kävelee edes takaisin, turhaan).

378.  "vein kandajez astu oikiez, älä lymby" 

(kanna selkä suorassa, työasennot).

379.  "luutsibruo on tiä lihaputsim pohjaz" 

(luunsirujen varominen).

380.  "se voimatuz ijän lyhendi" (voimatus eli tauti, 

välteltäviä asioita).

381.  "suuris pahoiz mieliz igä lyhenöö" (paha mieli 

lyhentää ikää).

382.  "lugiessa rikko silmät" (rikkoi silmät, 

vrt. omituiset silmälasit, oma lukeminen=loitsujen 

lausumista).

383.  "tänäpäi on lumenajo, ni mettsäh ei sua mennä" 

(sään mukaan eläminen).

384.  "loukuttajez ryndähät salboau, pöly menöy nenäh" 

(pellavaa loukuttaessa, luonnottomat eli vieraat työt).

385.  "sorruin kylmeä tannerdu vaste, hambahat suuz 

lodahtih" (kaatumisen voimasta, vammojen 

aiheuttajia).

386.  "longahtih jalgu, ku kivel pollin libiel" 

(kivien päälle polkemisesta).

387.  "loitottsaine matk on sinne" (omat matkat,

kävellen tehtyjä).

388.  "oli loajindalleh, g ei vie loadinuh" (oman 

elämän luonteesta, harkitsevaa).

389.  "suolaset ruuvat ei miula loatiuhu" 

(loatiuhu eli sovellu, suolankäytön myöhäisestä 

alkuperästä).

390.  "sukset livuttih myödämägeh mänemäh, 

kai langenin" (lankesin alamäessä, 

vrt. vanhempi vinoon laskeminen).

391.  "liukahutti, kai sellälleh mänin" 

(liukkaiden kohtien vältteleminen).

392.  "livvumbas sanonuzid, ei zabjakkah, 

toine voibi tuskevuo" (pahasti sanomisen 

vieraudesta, aiheuttaa tuskaa).

393.  "jallan liuskahutti kivem piäl astujez" 

(jalkavammojen syitä).

394.  "istuhuu astumah livvuttau" (tekee mieli 

astumaan, ihmistä ei ole luotu paikallaan 

oloon).

395.  "ongo livendysty, vai pidäy pallahilles syyvä" 

(livendysty eli kostuketta, ruuan kanssa).

396.  "ei soa livennyksettä syvvä" (tukehtumisen 

vältteleminen).

397.  "niveled veseldyttäy, soittau liverzyttäy" 

(soitto saa nivelet vesseliksi).

398.  "livestyndän varoau, hillembäh astuu" 

(astuu hiljempaa, varoo liukastumista).

399.  "elä vain livessy deällä" (hyvät neuvot).

400.  "dorogal astues livestyin, da sellälleh räjjähtimmös" 

(dorogal eli kärrytiellä, omat ja vieraat jäätiköt).

401.  "poigu ku meni vedeh, sid minul vattsu liikui" 

(poika hukkui, sydän särkyi, Vetehiseen liittyvien 

satujen tarkoitus pitää lapset poissa vesien läheltä). 

402.  "pyyhi jalgas, elägö tuo perttih ligua" (pirtti

=puhas tila).

403.  "mäne peze silmät, katso oled ligane" (silmien 

peseminen).

404.  "täz on nygöi liijaks magieda" (liijaksi makeaa,

sokerin lisäämisen vieraudesta).

405.  "ei pie syyvä liijemmäksi" (liiasta syömisestä, 

tiedetään johtavan ongelmiin).

406.  "se liikahus maksoi hänellä elämän" (liiasta

liikkeestä).

407.  "liigani liha on, ga räkel anikk et sula" (liikaa 

lihaa jos ei sula helteillä, kesä=liikkeen aikaa).

408.  "tuuldu liehaskoitti venehel ajajez, tulimmo randah" 

(ilmojen mukaan eläminen).

409.  "astuo liepottaa kiirehissäh" (oudoksutut 

kiirehtijät).

410.  "ottsah tulen liezmai, tukad paloi" (tulen 

vaaroista, yksi jumalaisista, kykenee vahingoittamaan 

ihmisiä).

411.  "vai vähäizel sovva, sid lettii matkata veneh" 

(anna veneen matkata, turhan tekemisen 

vältteleminen).

412.  "jogahistu leugailou, tsakkoaloo" (leukailee 

eli pilkkaa, vieraat tavat, vrt. lapselliset).

413.  "lebätä pidäy murginan dälgeh" (ruokalevon 

pyhittäminen).

414.  "anna matkan jällel lebeäy" (matkan jälkeen 

lepääminen).

415.  "kävelöö lepetteä hyväl mielie" (hyvällä 

mielellä käveleminen).

416.  "pagizou lepettäy hyväz mielez" (hyvässä 

mielessä puhuminen).

417.  "palazen ku assuin ga lebeälemmös" (pala 

kerrallaan astuminen).

418.  "selköäni lepäytän" (selän lepuuttaminen).

419.  "yhteh yldyh en aja sidä välie" (jytyyn, 

menoon, taukojen pitäminen).

420.  "kylläldi sain lebäydyö" (kyllikseen

lepääminen).

421.  "lebäyvy ku vaivuttau" (vaivuttaa eli 

väsyttää).

422.  "seizou pallahim piälöin viluz" (ilmoja 

vastaan eläminen, johtaa vastaiseen).

423.  "kehtoaa ielleh järilleh kävellä" (kävellä 

edestakaisin, turhan tekemisen paheksuminen, 

elosta saadun voiman tuhlaamista).

424.  "jeäl sellälleh leiskahimmos" (kaaduimme

selälleen, askeleiden lyhentäminen).

425.  "pidää lekkuo, ei ni kylmät" (lekkua eli

pysyä liikkeessä, pakkasella).

426.  "nagramah lehahettih" (parantava voima).

427.  "sanan laskukse ku tulou, jälles hod itsel paha 

mielez rodineh" (pahasti sanomisen vieraudesta, 

pahoittaa oman ja toisen mielen).

428.  "higi leikkoau sovat kezäl" (leikkaa eli syövyttää 

vaatteet, hikoilun aika=paidaton aika).

429.  "pyzy vai laholoiz, älä lähte linnah kuharkakse" 

(parempi lahossa kodissa kuin orjana linnassa).

430.  "mindä sie oled laiha" (miksi olet laiha,

tautien oireita).

431.  "ylen on laiha inehmini, ollohgo syömäh niuha" 

(laihuus epäilyttää).

432.  "nygöi olet aiga laihu, ennen olit kylläzembi" 

(laiha ja kylläinen, vrt. lihava).

433.  "min tähen sie laihuit" (vrt. outo tahallaan 

laihtuminen, laihduttaminen).

434.  "vähän syöt ka i laihut" (syömisen ja 

laihtumisen yhteydestä).

435.  "ei piä lainota ruodaa" (lainota=niellä, 

ruodaa=ruotoja).

436.  "juutuin syvvez, mentie min kerdoa 

lainuoksendelin, muru ei men alah" (juutuin

=olin tukehtua, pureskelun tärkeydestä).

437. "juokset kui tozieh, peälitsi väez" (juokset 

kuin tosissasi, yli voimiesi).

438. "lähem pilvizeh lebiämäh" (pilviseen eli 

varjoisaan kohtaan, helteessä tekemisestä).

439. "pimien niskah roadoi, sentäh pahoim mäni" 

(pimeällä tekemisestä, ihminen=päiväeläin).

440. "yksis pindzakkozis nengomal vilul käbristelettös" 

(käpristelette ohuissa takeissa, ilmojen mukaan 

pukeutuminen).

441. "pidele hyvin veittsie, elä leikkavu" 

(leikkavusten eli haavojen vältteleminen).

442. "assun, assun, pietyn da katson" (omaa 

liikkumista, pysähdytään, katsotaan, jatketaan).

443. "piettämizeh ajau mäez, koavundan varoau" 

(jarruttaa alamäessä, varoo kaatumista).

444. "pilkkoi pimei rodih, ei soa enämbi astuo" 

(pimeässä astumisesta, johtaa vahinkoihin).

445. "piirrätest on nahkaz, veittsi on koskenuh" 

(piirrätest eli piirto, vieraat veitset).

446. "pieksäkköä käsienä" (lämpimänä 

pysytteleminen).

447. "pitkäduumani, iellehpäi duumaittsoo" 

(tuumailee eli ajattelee eteenpäin, helpottaa 

elämää).

448. "nagrehizie kartohkoi vai syöned ga siit pieretteä" 

(vieraat juurekset=pierettävät, omat juurekset

=parantavat).

449. "peälitsi väez älä nosta, rikottoz" (älä nosta 

yli voimiesi, nuorena saadut selkävammat
eivät parane koskaan).

450. "älä tule minum peäl, ole tajemba minuz" 

(oman tilan puolustaminen).

451. "lebiäy ruavom piäle" (työn päälle 

lepääminen).

452. "netsem panem piämustole, ei pie kirjuttoa" 

(omat asiat=pannaan päähän, muistiin kirjoittaminen

=pään käytön välttelemistä).

453. "peänhalgoaju seä" (kovasta myrskystä, 

tuuli=yksi jumalaisista, ihmisiä voimakkaampi). 

454. "peänidimih koskeh, moin om pakkaine" 

(päänitimiin eli aivoihin, kylmältä 

suojautuminen).

455. "pidäis piä pessä" (lopettaa kutinan).

456. "piäm menettäy hoikal jiäl" (hoikille jäille 

menemisestä).

457. "piälailleh hyppäi vedeh" (hyppää pää edellä, 

vrt. tekee vastoin tapoja).

458. "pezemättömäl luzikal en voi syvvä" 

(lusikoiden peseminen).

459. "pezendähizet" (kuukautiset, 

peseytymisen aika).

460. "keät pestih aina" (käsien peseminen).

461. "syväindä petkeldeä" (petkeltää eli hakkaa, 

sydämen mukaan eläminen).

462. "vatsam pehmitti, ei pie syvvä maiduo" 

(maitotuotteiden myöhäisestä alkuperästä, 
eläimen maito=kuuluu eläimelle, ihmisen 

maito=kuuluu ihmiselle).

463. "mägi jyrkkeni täh, heittyö pidäy toizes kohtaz" 

(jyrkkien eli vaarallisten kohtien vältteleminen, 

vrt. omituinen vuorikiipeily).

464. "parannuksem pidi virroilleh" (paransi 

tapansa, palasi omien tapojen pariin).

465. "tervehys on ilmalda paras" (ilmalta paras, 

tärkein asia).

466. "hyvin varoat palandan, ed ruoht ottoa käteh" 

(osaat varoa palamista, tuli opettaa).

467. "palavoa ei soa puhumata syvvä" (palavoa

=kuumaa, puhumata=puhaltamatta).

468. "ei sua kätty panna, palav om pätsi" (lasten 

opastaminen tulen tavoille).

469. "juoks ittseh palavaks" (palavaks eli kuumaksi, 

hikoilemisen vältteleminen talvella).

470. "minä diäl pakuin selälleh" (pakuin eli kaaduin 

jäällä, kaatumaan oppiminen).

471. "vatsan paizotti" (paisutti eli turvotti, 

väärän ruokavalion oireita).

472. "pahoi panoo syväindy, äjjäl nostin jygiedy" 

(ottaa sydämestä nostaessa, aika siirtyä 

kevyempiin töihin).

473. "ken ei palastu paina, se ailastu painau" 

(ailasta painaa=alkaa pistää, palan painamisen 
alkuperää, vrt. syömisen jälkeen makaavat 

eläimet).

474. "takka painoa hardiet tukkuh" (takka

=taakka, tukkuh=kumaraan, liian painavat 

kantamukset, selkävammojen syitä).

475. "pahaduuhhuine on kala, hapannuh on" 

(ruokien haistaminen).

476. "mibo pahelduttau sinuu, midä nuksotad" 

(mikä pahoittanut mielesi, läheisistä 

huolehtiminen).

477. "mielem pahendi toizel, ei sanoi vallinnuh, 

sanoi paugai" (sanoa paukautti, sanojen

valitseminen).

478. "mieli pahenoo voimattomann ollez" 

(voimattomana eli sairastellessa, mielen ja 

terveyden yhteydestä).

479. "häi pakui otsalleh, tsud ei ottsaa puhkannuh" 

(kaatui otsalleen, huolellinen liikkuminen).

480. "no siitä myö nakroma, jotta siihi tipahtima 

pitäkseh molommat" (ilon kautta).

481. "mie syön oigiezelleh, engo kiiskalleh, engo nälgäh jeä" 

(oikein syöminen, kiiskalleh=liikaa).

482. "oiva tuuli on, ei soa ni merel mennä" (tuulen 

mukaan eläminen, myrskyt=surman aikaa).

483. "oivalleh vihmuu, ei soa ni kunne mennä tänäpäi" 

(kastumisen vältteleminen).

484. "okahaini mäni silmäh riihtä ahtoaissa" 

(vieraista töistä vieraat vaivat).

485. "pitkäzeh hengähät, oahkahat" (hengähdät, 

antaa elimistölle aikaa palautua).

486. "mitäpä ohkualet" (ohkualet eli huokailet, 

murheiden oire).

487. "ei häi pitkähes huoli" (huolehtimisesta, 

oma elämä=hetkessä elämistä).

488. "kuj jo niin kylmäy jotta en enämpi pissyssä pisy" 

(pysy pystyssä, pakkanen=yksi jumalaista, 

ihmisiä voimakkaampi).

489. "suuri pala suun revittäu, a pieni kylläzenä pidäu" 

(oikeasta syömisestä, liikaa syöminen=johtaa 

vatsavaivoihin).

490. "kibeydy hätkem pidäy" (pitää kipeää, 

odottaa paranemista).

491. "lebävysty pidäy" (levon pitäminen).

492. "em miä igävee piä" (voimakkaiden tunteiden 

vältteleminen).

493. "siädä pidimmo" (sään pitäminen).

494. "älä pie pahua mieldy" (voimakkaat tunteet

=heiluttavat mieltä).

495. "pie vain itse niin hyväsistä jottei tarvitse itkie" 

(itsen pitäminen, hyvät neuvot).

496. "sen duumat ei juokse neniä pitkemmäl" 

(nenää pidemmälle ajatteleminen, vähentää 

vääriä päätöksiä).

497. "lankesiv veteh, muuta pitäyvyiv vitsasta kiini" 

(rantoja pitkin liikkuminen, puut=ystäviä).

498. "jalgoi vastai plakutetah kylmähyy" (kopistellaan 

jalkoja yhteen, lämpimänä pysytteleminen).

499. "bokittajen, liuguizeh nouzet sinne" (kiipeät

viistoon, jyrkälle mäelle, maaston mukaan 

liikkuminen).

500. "vattsu bolizou, notkei on" (vatsan äänien 

tunteminen).

501. "ken dubakkoa polttoa äjjäl sidä enimäl ryvitteä" 

(tupakanpolton ja rykimisen yhteydestä).

502. "tsud vai en päädy hallannuh gu pordahiz livestyin" 

(portaiden vieraudesta, vieras rakentaminen

=neliskulmaista ja ylöspäin pyrkivää, oma rakentaminen

=pyöreää ja maan tasalla pysyttelevää).

503. "vatsasta tuli potiehka kun söin äijän sulttsinua" 

(leivonnaisten syömisestä).

504. "kum päiväm potiksentelet sarkoa, niin kuuluu 

jaloissa ta sivuloissa" (vieraat päivätyöt, oma työ

=hetkellistä, vähän kerrallaan).

505. "poveh paned vilul käed" (käsien lämpimänä 

pitäminen).

506. "häi tsurni mäis, da otsalleh briilahtih" 

(laski mäestä, kaatui otsalleen, suoraan laskeminen

=elämän vastaista).

507. "mieron nuuda jogahizes proiji" (mieron 

nuuda=kulkutauti, proiji=kävi, kylien haitallisesta 

luonteesta, harva-asutuksella syynsä).

508. "älä bringuta vittsoa, puuttuu silmäh toizel" 

(silmien suojeleminen, vakavat silmävammat eivät 

parane koskaan).

509. "prähkän, jygie on nostoa" (prähkän=ähkäisen, 

liian painava yksin nostettavaksi).

510. "otettih astieh vettä ta siih puhallettih ta 

hämmennettih" (oman parantamisen pehmeästä 

ja maanläheisestä luonteesta, vrt. vältellyt rahasta 

parantajat).

511. "syväim puhtastui, ilm avavui, sanuo ku puutui 

gorad" (huolien sanominen, puhistaa sydämen, 

avaa ilman).

512. "langeni da vie kuhmun otsas sai" (langeni

eli kaatui, kävelyyn keskittyminen). 

513. "kuriu puhkuttau" (oudoksutut tupakan 

polttajat).

514. "vattsa tyhjäksi puistuu, kun kävelet pitemmältä" 

(pitemmältä käveleminen, tyhjentää vatsan, 

omaa eli luonnollista elämää).

515. "maha pulizoo, ei andoate miul voassa" 

(voassaa eli kaljaa hylkivät karjalaiset).

516. "minul piiraan syödyy aiven vattsaa bullistaa" 

(karjalanpiirakoita hylkivät karjalaiset).

517. "hudral jeäl vedeh bulskahtih, hattun jäi jeäm 

pankal" (hutran jään aika, ottaa uhkarohkeat).

518. "pultsissuttoa illoin, ei soa kogo eleä" 

(turvottaa vatsaa iltaisin, kokeile maidosta tai 

viljasta luopumista, älä syö päivän laskemisen 

jälkeen).

519. "syödyy pultsistuttau" (turvottaa vatsaa, 

syöt liikaa, väärään aikaan tai vääriä asioita).

520. "koko päivän olem puohannun, jotta on selkä 

vaipun" (puohannun=puuhannut, vaipun=väsynyt, 

selän kiusaaminen=johtaa pysyviin vaivoihin).

521. "jiä kylmi tukkih, duumain, anna vilustun" 

(kylmi eli jäätyi, vrt. hupun käyttäminen).

522. "mavom purennasta piässettih" (madon

eli kyyn puremasta, aina ihmisen syytä, 

eivät pure ilman syytä).

523. "kukiz burhan loadi" (purhan eli seppeleen, 

kodin ja läheisten koristaminen).

524. "burizus kuuluu vatsaz, ku syöt kartohkoa" 

(kartohkaa eli perunaa, omat ja vieraat juurekset).

525. "mielem purgi puhtasti, kai igävät sanoi toizel" 

(ikävien sanominen, puhisti mielen).

526. "midä purtsotad istud, midä om pahoa mieldy" 

(läheisistä huolehtiminen).

527. "netsen huiman ker vai puutu regeh" (rekien 

kanssa saadut vammat, vrt. autokolarit).

528. "kodvazeks ku huogavuin ga heitti puuvutannan" 

(hengähdin, uupumuksen).

529. "koadui hillah, ei sattanuheze" (kaatumaan

oppiminen, vrt. hengitysilmaa pilaava teiden

hiekottaminen).

530. "heitä pyrritändy, kerran ei lähte" (pyrritändy

eli houkutteleminen, nuorten pilaajat ja 

puolustajat).

531. "ainoz om pyrgy, kos kunne himoittau mennä" 

(liiasta menemisestä, levottomuus=kuuluu 

nuoruuteen).

532. "pyöriesti pagizoo, ei satata toista" (puhuu

pyöreästi eli pehmeästi, vrt. suora eli kova puhe).

533. "pyöriesti pagizoo, livvustellen" (kovien 

sanojen vältteleminen).

534. "joga päiveä pidäs sugia peädy, sid ei kubizis" 

(hiusten sukiminen, vrt. sukulaiskansojen 

sukia, letittää ja rasvata).

535. "kiirehiz päiviz et tijjä ni midä" (kiirehtimisen 

seurauksista, johtaa tapaturmiin, vahinkoihin 

ja vääriin päätöksiin).

536. "ei piä ligaa pärskähyttää" (lian eli kuran

vältteleminen).

537. "nenäntyvi korjata pidäy tsurahpäi, ei pie kohti 

pärskätä" (pärskäistä kohti, tiedetään levittävän 

tauteja).

538. "moin on jygie pöhkyrä, ei soa nostoa" 

(jykeä eli liian painava puu, ei ole tarkoitettu 

ihmisten nostettavaksi).

539. "maham pöhlisköittäy koufein juoduu" 

(kahvinjuonti turvottaa mahan).

540. "peän seinäh pönkähytti, ei nähnyh pimiez" 

(pimeässä liikkumisesta, yö=levon aikaa).

541. "syöhäm pöttsös täyteh, jotta voit kotihis astuo" 

(matkojen edellä syöminen, nälkäisenä 

liikkumisesta).

542. "mägi jyrkkeni täh, heittyö pidäy toizes kohtaz" 

(vaarallisten kohtien vältteleminen).

543. "älä jovem pardahal polle, nulahtattoz vedeh" 

(turvalliseen elämään opastaminen).

544. "puhtastetahez da pestähes päiväm peäl" 

(päivän päälle peseytyminen, koti=puhas tila).

545. "kello pränkätteä, paha eänini" (vrt. unen 

keskeyttävät herätyskellot).

546. "ku uutena kaloja syö, niin niistä tulloo paha 

elämä, se kalakohmelo" (uutena eli tuoreena, 

tarkoittaako raakana syömistä, vrt. kalaa 

hylkivät).

547. "ei saan niin hotalehestis syöräj jotta 

kalansokakkin nieluhum menöö" (hotalehesti

=hotkien, sokakkin=ruodot).

548. "se se on sitä kalehvata kun siihen ei rohotkaan 

pysty" (ulkomailta tuotuun tautiin).

549. "min kaljahutti pääm jääh ku ol nii liukast" 

(kalautin pääni jäähän, kaatumaan 

oppiminen).

550. "lyöjäk kapsahutti kirvehellä poloveesa, 

että luu kaljahti" (vieraat metallikirveet, 

vrt. tylpät kivikirveet).

551. "oikei ves kaljahtoa silmeä" (nauraessa, 

ilo pidentää ikää).

552. "kalijahutappa sitä jäätä sillä puulla että onko 

se luijjaa" (jäiden tunteminen).

553. "äm mää tämmösel liukkal kaljamel lähr" 

(kaljamella eli jäisellä maalla, kelien mukaan 

liikkuminen).

554. "piha on niin kaljamella, että siinä lankeiloo 

ihtesäv vaevaiseks" (lankeilee vaivaiseksi, 

kaatuminen=aiheuttaa pysyviä vammoja).

555. "lensikkös härkäpyllyä tos jääkaljakaises mäes" 

(jäisten kohtien vältteleminen).

556. "kylä sitä saa pimiälä ja kaljamala varua, 

ettei pääthän halkase" (päänhalkokelit).

557. "astu taiten liukkaalla kaljamaisella tiällä, 

ettet kaalu kuukahla kummoon" (astu taiten, 

jalkoja polvista taittaen, vrt. taitava).

558. "häj kaljannekkelillä lankes ja löi polvens pahasti" 

(jäiset kaljannekelit).

559. "näin kaljusa huaneesa saa kovvaa yskää" 

(kaljussa eli paljaassa, vrt. vetoisessa).

560. "nythän nuo vanhaks elleek kaljottaa" (ihmiset 

elävät vanhaksi, pidetään luonnottomana).

561. "kyllä sinä aijam pitkään rysteät vielä kalkastua 

ja tulla terveeks" (kalkastua eli toipua, 

tervehtymiseen uskominen).

562. "pir vaari etes put sink kalliorakko, se o munt 

sylttä syvä" (vaarallisten kohtien varominen).

563. "siinä on kaekkeem pahin kallijorannalla" 

(myrskyjen aikaan, asuinpaikan valinnasta).

564. "minä ouv vähä helepommalla olluj ja levoitteleksen, 

mittee kun tervveys männöö joka on kaekkijan kallein" 

(terveys kallein, vrt. omituinen työhulluus).

565. "ku on aivan kallolla jäässä, niin meinaa 

langeta ittesän poikkiluiksi" (keväiset kallojäät, 

vrt. pääkallokelit).

566. "kyllä niillä on kalappeet nuamat niilläel lapsilla" 

(lasten terveydestä huolehtiminen).

567. "elä puhu nuin kalsijalla äänellä" (oikea 

puhe).

568. "mieko kaltsahin tantereehen, ni päälak ol 

ielimäisen maas" (päälaki eellimmäisenä
maassa, vrt. selkä, kädet).

569. "em mää tahrop päästäk kävelemäänkän 

ko kenkä kalvo tommotter rakoj jalkaanin"

(huonot kengät, jalkojen surma).

570. "mitäs olet kalvattanu kantapäitäs" (antanut 

kenkien kalvaa kantapäitäsi).

571. "kalavosten päälle se havujen hakkaus käypi 

äkkipäästä" (kalvosten eli ranteiden päälle,

kaikella työllä hintansa).

572. "kalavoisimet kestää lämmänä ku pittää 

kalavokkaita" (kalvokkaita eli ranteensuojuksia, 

lämpimänä pysyminen).

573. "oli niim myöhänenki että mua kamahuttiki 

lähtiäs sinnej" (yöllä liikkumisen 

luonnottomuudesta).

574. "on se kamakka lähtteep pimmeesseen yöhön" 

(kamakka eli pelottava).

575. "ja nauraa joka puhheem pääle vaikk ei 

mithään kamalaakhan olis" (nauravaiset ihmiset, 

hulluja vai elämän oikein ymmärtäneitä).

576. "tekkee kuiheita, semmosia kamaloita, että saapi 

nauramhaan toiset" (oma viihde=omien luomaa, 

vrt. vakavaksi vetävä tv-viihde).

577. "älä lyöp päätäs siihen oven yläkamalaan" 

(kolhujen vältteleminen).

578. "ei tuo asja mahu miu piäkamarahain" 

(päähän mahtuvat asiat, jokaisella oma 

tilavuus).

579. "meek kamaloitti vähä surkkiaste, et tlee 

semmosel pakasel" (pakkaset=paikallaan 

olon aikaa, koko luonto pysähtyy).

580. "en ouk enee entisessä kamarassan" 

(kamarassani eli voimissani, ikääntymisen 

myöntäminen).

581. "a miten hiä on viel kamareissua, 

ko hänel on nii äijjä ikkiä" (vanhus kamareissaan 

eli voimissaan).

582. "mie jos täsä kamehun, niin saatta hakia 

piilopaikkoja" (pitkä pinna=omina pidettyjä 

piirteitä, vrt. ympäristön vaikutus luonteeseen,

kovat elinolot=vaativat pitkää pinnaa).

583. "kum miä heitin kahvim pois niin siit miä 

alon taas kamertuh järkiäh" (kamertua eli 

voimistua entiselleni, piristeiden petollisesta 

luonteesta).

584. "syän ny että vähä kamerrut" (kamerrut 

eli voimistut, syömisen tarkoituksesta).

585. "ei saa lähteä sennäkösenä pitää vähän kamia 

ittijään" (kamia eli siistiä itseään, oma siisteys, 

vieras hienostelu).

586. "pes nyn ne sukat, ku on ihlan kammaskaiset" 

(vaatteista huolehtiminen).

587. "rikkinäesissä jalakineissa sukat aena 

kammaskoetuu" (jalkineiden kunnon ja sukkien 

kulumisen yhteydestä).

588. "tällai ellääk kamittaa ko minäki" (hiljakseen 

köpötellen, ikänsä mukaan).

589. "sillä laella kammahuttoa että toenehi höpöks 

tulii" (kammahuttaa eli pelästyttää toisen, 
liian voimakas tunne voi johtaa höpöyteen).

590. "se on alkanu kammotella tyhjiä" (henkisten 

vaivojen oireita).

591. "niillä meni asiat niin kampoohin, jotta ottivat 

haturuksista kiinni" (väärille poluille menneiden 

ihmissuhteiden oireita, aika ottaa etäisyyttä).

592. "se tul meil rähjämä, mut em mä perää antanu" 

(vieraat rähjääjät, oma perään antamattomuus).

593. "kyl miä panen kampoih, em miä anna ittijäih 

hakata" (itsen puolustaminen).

594. "em mä rupia teirän kans kammoottelhon" 

(väkivallan vältteleminen).

595. "mua kamotti kum ma aamulla lähri, pölkäsil 

lankeevani" (pimeässä kulkemisesta).

596. "mikä se on se alittuinem peleko ja kamoitus" 

(liiasta pelkäämisestä, ei pidetä terveenä,
häviää selvittämällä pelkojen syyt).

597. "uunimpaesteella kampaelivat toestesap päetä, 

lämpymässä tukka paremmin seleviää" (kampailivat 

toistensa päitä, kosketuksen voimasta).

598. "tukka ov vanutuksissa ja missä liep pihkassa 

ja tervassa" (aika peseytyä).

599. "tuon miäen ko kammin ylliä nii puhun, 

ei taho henkii tavata" (hengästyttää mäen kiivettyäni, 

omat kuntotestit).

600. "äjjä kävelie kampuroittie ei meinaap piestäm 

mihkiän" (eteenpäin elävän mieli).

601. "em minä ook kanteellinen kohalleni, väkilaella 

minä oon tervennä kammuillu" (saanut elää terveenä,

kohta=kohtalo).

602. "joka pyhä se sen viinankas ain rähjää" (vieraat 

pyhät, vieraat viinat, vieraat rähjääjät).

603. "toiset syöp kauhijast, mu ei ne os sen kanijampii" 

(kanijampia eli kauniimpia).

604. "Selma istu ja itk ku meä tuli sissiä" (läheisten 

surun helpottaminen).

605. "mikä liem männynnä silemään ku oikeen 

kangertelloo" (kangertelee eli kalvaa silmässä).

606. "jalaka oli ree alla kangerruksissa" (vieraat 

reet=vieraat onnettomuudet).

607. "jalkojain kankistaa, kum ma istun kauvan paikollain" 

(liiasta istumisesta).

608. "kankistuttaa seljä" (suolainen ruoka, 

omat suolat=suolaheiniä).

609. "sinä sitä kyllä kerkiit joka asiassa kankattamaan, 

vaikka niät jotta enempee en ehi enkä jaksa" 

(kankattamaan eli nalkuttamaan).

610. "on se tuo tyttö vähä liika kankialiikantoinen 

nuin nuoreksi ihimiseksi" (kankialiikantoinen 

eli jäykkäliikkeinen).

611. "mun tule kurkkun kankkiaks, jos em mää saap puhel" 

(puhumisen ilo).

612. "älä laita sitä taakkaa nii pitkii kantimii, sitä on paha 

kantaa ko se kankkaloittaa iestakasii" (kantamuksista 

huolehtiminen).

613. "ethän sie likka paha siel kannaksil pysyt tur rekee 

nyv vaa" (reen kannaksilla, lasten opastaminen 

turvalliseen elämään).

614. "älä veikkonen mes sinne katolle se on nih huano, 

ei se kannata sua" (vieraat katot, vrt. matalat kodat).

615. "keppiemmethä ne luut o kannella ko o laiha" 

(lihavuudesta, rasittaa elimistöä).

616. "mie ko istui tuos uuni kuppees ni iha männiit 

kannikat turraks" (kannikat eli pakarat, istuminen

=sopii harvalle, pakotetaan monille).

617. "joss ei niijjen kansa lähtis kannustammaa, 

ni poesha ne mäs" (kannustamaan eli väittämään, 

tapojen vastaista).

618. "paljo vahvempii ol ku nykyi kansa" (ihmiset 

ennen, vrt. omaa ruokaa syöneet).

619. "paa kaivo kans kii ettei lapset putuva kaivoo" 

(vieraat kaivot, vieraat vaarat).

620. "kenkä hiaroo tualta kannan takaa" 

(ostokenkien ongelmista, vrt. jalan muodon 

mukaan laaditut karvakengät).

621. "siitä ne männöö nämä hartiat ja rintakehäkset, 

ku raskaita riippiä kantaa" (riippiä eli taakkoja, 

ihmistä ei ole luotu kuormajuhdaksi, eikä mitään 

muutakaan eläintä).

622. "suu söis ja vatsa vetäs, mut ei kanna 

kehnot jalat" (jalkojen terveydestä huolehtiminen, 

yhteydessä selän terveyteen).

623. "on se russakka semmonen että se kylästä 

kanttaopi esineissä ja voatteissa" (vieraat kylät, 

vieraat russakat).

624. "likkoo kanttauttuu niim paljo kengissä" 

(koti=puhas tila).

625. "siinä vässyy kans ihminen ko on kantamukset 

seljäsä" (vrt. liian painavat).

626. "toin simmotten kantamustan et meinasin väsyy" 

(väsymisen vältteleminen, johtaa vahinkoihin).

627. "mull oli molemas keres kantamust" 

(molemmilla käsillä kantaminen, 

jakaa painon).

628. "vissii ne siitä kuorman kannista kipijäks tul" 

(jalat kipeäksi, ihmiskeho=luotu kantamaan 

ihmiskehoa).

629. "seun niin kantikas immeinen jottei sille ossoo 

mielin miärin huastoo jottei se nokkaasa ota" 

(kantikas eli helposti suuttuva, vieraina pidetyt 

piirteet, vrt. lapselliset).

630. "et uskalla tälläsil iljakoil oikei kävelläkkiä 

ko ei tiije millo kantsahuttua kanttumatrei" 

(iljakoil eli jääkeleillä).

631. "syäs sä toi kantti kus sull om pareh 

hampaak kum mulla" (hampaiden kuluminen,

vaikuttaa syömiseen).

632. "mie uon tämmöne vanha ukokanttura, 

ei miust uo mihinkiä" (vrt. käsitöitä tekevät 

vanhukset, mielekkään tekemisen löytäminen).

633. "tää ol sellane kanttura miu miehei, ei olt 

sairas millonkaa" (hyvän vastustuskyvyn 

omaava, vai itsepäinen seisaallaan sairastaja).

634. "tuolha se vua männä kanttuuttua, vaik ikkiä 

on jo yheksiskymmenis" (itsekseen kävelevät 

90-vuotiaat, liikkeessä pysyneet).

635. "se nii vällei kapasoo taas vilu, ko männöö 

sil tuoreel paijal muihi töihi" (tuoreel eli

hikisellä paidalla).

636. "sii ol oikken kapja paik, mut mää pääsi siit 

kumminki onnelisest läpitte" (rekimatkojen 

vaaroista).

637. "mist sie tulit pöksähit tuollase haaksee kans" 

(oudoksutut kiirehtijät).

638. "älä sie lähe ajamhan suorhan järveä sielä käypi 

kapelosti, son jää löyhää" (kapelosti eli köpelösti, 

löyhien jäiden aika).

639. "se ol neulalla ruvenna kapertelemmaan" 

(haulikon panoksen nallia, vieraiden keksintöjen 

vaaroista, itse laadittu=itse oivallettu).

640. "neä kengät o nii kapettunniet jot kaluvaat jalkaa" 

(laadi uudet, avuttomia luova ostaminen).

641. "tiä leipä on kapettunt kovaks, jot ei täst sua 

hampail mittiä urakkua" (hampaiden mukaan 

syöminen).

642. "elekee kapija sinne vinnile, puttootte sieltä" 

(vieraat vintit, omat lapset).

643. "nuokir ronttoset on nin kappiintunu ettei niitä 

soak kunnolla jalakaa" (ronttoset eli huonot kengät,

itse tekemisen unohtumisesta).

644. "em minä oov vielä pyörällä opetellu ajamaan, 

minn oon kaplaehini luottana" (kaplaehini eli jalkoihini, 

ihminen=luotu kävelemään omilla jaloillaan).

645. "em minä saa pilettyä näitä kappuraisia sukkia 

kun ne hiaroo jallaat ihav veriselle" (jalkojen 

terveydestä huolehtiminen).

646. "älä kappuroittek koitap paremmin tehlä" 

(kappuroitte eli kompuroi).

647. "se on aika kaprakka vielä, vaik ov vanha" 

(ketterä, rivakka).

648. "et saa kaprii niin ylös, putuvat" (kaprii 

eli kiivetä, puissa kiipeilevät lapset,

vrt. apinat).

649. "sillä on nii kapsakka jalannousu vielä" 

(kapsakat vanhukset, oikein eläneet).

650. "oltii nii kapsakkoi kävelemmää" (kävelyn

merkityksestä, oman terveyden lähteitä).

651. "hiä nousuu aina aikasii kapsimua" 

(aamukävelyt).

652. "rupes mim perässäin kapsih" (juopunut 

mies, viinan rohkaisemat pelkurit).

653. "sitä ei tiijjä mitä se mieleen juohtuu, se on 

sen verran hupsun kapsu" (hupsujen vältteleminen, 

arvaamattomia).

654. "kyllä siälä liukkal jääl on vaaraline kapukoira" 

(kaatumaan oppiminen, jää=omia opettajia).

655. "olha siinä laitettu joitai kapuloita, mutta 

liukkaita olvat ja luiskahi niiltä" (luiskahdin 

hetteen yli laitettujen kapuloiden päältä, 

luonnon luoma=toimii, ihmisten rakentama

=ei toimi).

656. "mittee työ siellä kappuutta, puttootta vielä" 

(oma kiipeäminen, vieraat katot).

657. "se on sellaanen vanha kara" (vanha ja terve 

ihminen).

658. "hamppak karatip pahasten ku ol kivi" 

(pureskelun tarkoituksesta).

659. "pid vaari ete kantpääs paot kos karale näin 

kylmill ilmoilp paljan konte" (paot=halkeile, 

konte=jaloin).

660. "se on nii ulukotöessä karaistunna, 

ei se välleev vilustu" (ulkotöissä karaistuneet, 

vrt. talvivuoden henki Karu).

661. "on siin viel karakka ämmä" (karakka eli 

tarmokas).

662. "löen jalkan iha huavalle tuoho karangaesee" 

(karankaseen eli oksaan).

663. "mulle tul kylymänkarappa" (reessä istuessani, 

luonnotonta liikkumista).

664. "vaik mie uo tälläne karappi ni se o harvaa ko 

minnuu yskä hakkoittaa" (karappi eli laiha, 

vastustuskyvystä, ei liity ulkoiseen olemukseen).

665. "jos mää vaa syäm makkeen ni koht se karraa 

hampaasee" (makean syömisestä, vrt. omituiset 

hammaslääkärit).

666. "älä men vähil vaattel kum pakanen karas nii 

mnuunki nokkan kii" (karasi nokan kiinni, 

aiheutti nuhan).

667. "menin pihalle ilma lyysiä niin kylmä karkas 

hartijoihii, kyl siit tulie ny yskä" (kylmältä 

suojautuminen).

668. "siittä tullee kaikellaista kipua, kuv veri sävähtää 

kum pölläästyy" (henkiset kivut).

669. "karkas nin kova särky noihij jalkoini, 

kun ne pääsi kastumaan" (jalkojen kastumisen 

vältteleminen).

670. "se ol justiin ninku se olis hankelt karannu" 

(hangelta karannut, kuume, tautien alkuperän 

tunteminen).

671. "musta veri karkais sormeen" (vasaran 

lyönnistä, vieraat työkalut=vieraat vammat).

672. "karroa ettei vie liikoa" (karroa eli jarruta, 

sauvalla mäessä, vrt. omituinen suoraan

laskeminen).

673. "silmä män ruuvvin karetta täytie" (ruudin 

karetta, vrt. ampumisen kuurouttamat).

674. "mienen saa pitänee lampaavillasii sukkii, 

ko se nii kovvaa karhijoittaa, jot miu pittää yleaikaa 

karsutella itsijäin" (villaa hylkivät ihmiset, 

omat kuidut=omasta luonnosta).

675. "katos vähän tota mun silmäätään kun sitä 

karhii tost nokan pualeisest kulmast, siäll on 

varmast roska" (oma lähihoito).

676. "jalalla karhihe vastaan, ettei mänis niin kovasti" 

(jarruttaa kelkkaa mäessä).

677. "vaikk oltiin samaa karjaa niim Pertta ei tullu 

tulirokkoo" (karjaa eli perhettä, vastustuskyvyn 

yksilöllisyydestä).

678. "minunki äejjeltän ni kaikkihan ne karis pois" 

(hampaat, äijältä vai äidiltä).

679. "se karisti paikala silmilek ko mie tulil lähele" 

(irti pidetyt koirat).

680. "mien saant viime yön unta ko tuo Maija karisutti 

kulkkujaa koko yön" (yhden sairaus, vaikuttaa koko 

perheen elämään).

681. "yhä siellä kulkussa karkattaa, lienöökkö särir 

ruoto mänt sinne" (ruotojen varominen).

682. "auvvaa reppänä auk tääl on vähä karkiaa" 

(ilman vaihtumisesta huolehtiminen).

683. "savu karkeloittoa kulkkuu" (karkeloittaa 

eli kutittaa).

684. "ko keät likkoantuut ja karkistuut ni kynnet 

kyllä rupijjoat sällöilemmeä" (kynnet sälöilemään, 

vrt. kynsileikkurit).

685. "pittiäkse ain olla karkomas kattoloil" (karkomas 

eli kiipeilemässä, lasten elämä=elämän vastaista).

686. "se tuntu ens hyvi karmakal ko jalka kastu" 

(jalkojen kuivana pitäminen).

687. "tupakka rupes kulukkuu karmastelemaa" 

(karmaat eli karvaat eli myrkylliset aineet, 

tarkoitettu parantamiseen).

688. "mulla on niin karmia kurkku aamusilla" 

(aamuoireet, kertovat vääristä yöoloista).

689. "oekee hiviätä karmii" (hipiätä karmii, 

kauheista asioista kuuleminen).

690. "minä säikähin, jotta karmi mieltäni" 

(säikähtämisen voimasta, ihmistä ei ole luotu
elämään pelossa).

691. "välistäin täytyy karmiik kurkkuus" (karmii 

eli kakistaa).

692. "kais sill on keuhkotauti tolla Kallella, 

ku se karmii kaiket yäkkin" (jokaisella

taudilla oireensa).

693. "mikähäm minua karmistuttaa, enhäm minä 

sunkan kylmiä os saannu" (karmistuttaa
eli puistattaa, keho varoittaa monella tavalla, 

kannattaa kuunnella).

694. "vilu karmuo minnuu" (vilu karmii,

aika hakeutua lämpimään).

695. "ukista on tulluv vanahemmuuten semmonen 

karmihta" (karmihta eli äkäinen, vaivat 

=muuttavat luonnetta).

696. "kovastha minnuu hirviitti, oikein käi karmoimaa" 

(hirvitysten vältteleminen, vrt. karmeista asioista 

kertovat "uutiset").

697. "vielä se ukon karriainen vuan ellää" 

(elämään tottuneet).

698. "tervej ja nuori se uv vaikk onnil laihankarsakka" 

(vrt. laihuuden ihaileminen).

699. "elä paat tulisia karsia lastuläjjään" 

(tulesta huolehtiminen).

700. "ne aivan halakeili ja sierottu että oli niinko karsi" 

(pitkään veessä pidetyt kädet, vesi=tulta lempeämpi 

olento).

701. "niin rintoa karsii, kun söen rasvasta keittoa" 

(karsii eli närästää, omien ruokien löytäminen).

702. "voi voi ku sääriijä karsittaa, lankasukat jalas, 

sääret syyhkyyt" (sääret syyhyää, vieraat kuidut).

703. "se karstaa ruumiiv verilihalle" (rohtiminen

eli karkeista kuiduista kudottu vaate).

704. "em mä saa pirettyä noita rohtimisia housuja 

ne karvii mun reisiäni" (rohtimiset talvihousut, 
vrt. kangasvaatteita edeltäneet karvavaatteet).

705. "toisiilais Hessuha se on sellane karstakopul 

jot ryvetti koko kylän" (tartutti syyhyn koko kylään, 

vieraat kylät=vieraat tartuntataudit).

706. "kyllä tommosen laihankarstin ihmisen 

oh hyvä heiluak, kunnei lihap paina" (ei liha paina, 

liika paino=rasittaa elimistöä).

707. "sieko kaavut siihe karteisel hankel ni saat 

nennäis verrie" (saat nenäsi vereen, 
lasten opastaminen pois hulluudesta).

708. "ota karttu kätehes, nottes kaaru" (karttu 

eli keppi, jäisellä kelillä).

709. "men siivuah ittes, sen karvakuanu" 

(parran siistinä pitäminen).

710. "meittii oli varotettu kastamast itteemme" 

(vanhemmilta saadut neuvot).

711. "ei tämmöim pien kastumiim mitie tie" 

(turhasta huolehtiminen, kastumista 

vaarallisempaa).

712. "laps ko mist putosi i siint tul korpaselkä" 

(korpa eli kyttyräselkä, varoitusten tarkoitus

ohjata turvalliseen elämään).

713. "vanhallek katajammarja päiväks piisaa" 

(ruokahalun vähentymisestä).

714. "elkää jyrkäst hangest alas laskaa, katkaatta sukset" 

(lasten elämään puuttuminen).

715. "se on nyt taovin katkiima, se joko kuolloo 

elip parannoo" (kuolee tai paranee, taudin katkeama 

eli käännekohta).

716. "tieteteä kovia töitä, katkijoaha se sillo ihmine" 

(ihminen katkeaa, jos teetetään nuorena kovia 

töitä).

717. "noi miehet jättää sellasen katkeruveh 

huonnehee ku ne tupakoittee" (itseään ja läheisiään 

myrkyttäneet tupakkamiehet, sittemmin myös 

naiset).

718. "voi ku toas siinä katkuuttoa tupakkoa" 

(tupakoimaan erehtyneet, tupakan orjina 

elämänsä eläneet).

719. "on niin hiukia näläkä, että ihan katkiaa" 

(nälkä=ei tee hyvää, liian usein syöminen

=ei tee hyvää).

720. "minähän sitä oom paljo lankeilluv van ei oos 

sattunna sitä käen katkeosta" (onnekkaat paljon 

kaatuilleet, vähemmistö).

721. "mie kuatuissain löin piän tuoho rapun kulmua" 

(vieras eli kulmikas rakentaminen).

722. "katop päähäs jotta, siel on kylm ilm ulko" 

(ilmojen mukaan pukeutuminen).

723. "katton nym mullep puhlasta paitaa" 

(puhtaan paidan ilo).

724. "nyt on tiet nii nuljakat ja livakat, että jos 

niillä kahtomattomasti kulukoo, nii kuatuu 

ja suap piäsä puhki" (kulkee kahtomattomasti, 

eteensä katsomatta).

725. "minä vähän kahtomattomastis sitä pijin niin 

kätteen kävi" (riivinrauta, kävi käteen).

726. "en suurin surmin ois lähtennä ajjoo 

kattuuttammaa tämmösellä kolleikkokelillä" 

(kelien mukaan liikkuminen).

727. "menkääs vähän kalvanteeseen paikkaan istuun" 

(kalvanteeseen eli varjopaikkaan).

728. "menk kalventto maat etes siin aurinkompaistes 

mak" (aurinko=yksi jumalaisista, kykenee 

vahingoittamaan ihmisiä).

729. "jos ei nyt kaavemmalta oes siellä" (järvessä,

niin ei vilustu).

730. "sehän on kauheeta yhlem miähen saala 

tommosta kivvee rekkeen" (luonnoton kivien 

nosteleminen, vrt. peltotyöt).

731. "kyllä minä olin vähän kauhkeillan kum minä 

yksin tulin pimiissä sitä mehtästä tietä" (pimeässä 

liikkumisesta, ihminen=päiväeläin).

732. "minull on nii kaukanäkö, tunnen kaukaa jalka 

ihmisekkii" (terveiden silmien ilo).

733. "miten sää noim palijahin kaulol lähet" 

(kylmälle arat kohdat).

734. "kuinkas tua kaulahispäätä noin kylymällä on" 

(ilman kaulahuivia, vrt. huppua).

735. "paa kaulaliina kaulaheis, jot et kylmetä 

kulkkujais" (lämpimästi pukeutuminen).

736. "kyl s on sukkela ihminen konnei sillä ook 

koskaan kiiruun kaunaa" (hiljaa hyvä tulee).

737. "ja mium pit ain, seisattuu ja katsoo sitä, 

sitä kauneutta mitä siin ol kukkasii" (seisahtua 

kukkasia katsomaan, kesän iloja).

738. "vartoos ny ku mä kauntailen sitä asiaa 

huamiseen asti" (kauntailen eli harkitsen, 

oma eli hidas elämä).

739. "kun sattu myrskyt pahat niin siin oli peätään 

kaopalla" (liikkeessä, päänsä kaupalla, vrt. henkensä, 

pää=henkisielun sija).

740. "kyl stää kaoraleipää vähä söis kans, mut tahtoo 

reppiip persläven ko paskal mennee" (viljaruokien 

vaikutuksista).

741. "alappas kauskia pois nyt aikoinnaa, ennenku 

tulloot tuperrapinat" (uhkaaminen=väkivallan

välttelemistä, vrt. eläimet).

742. "korjaa pois kauskuis jalost" (kauskuis eli 

tavarasi).

743. "jalaka lipsahti kaastom piältä nii että nilikka murtu" 

(jalkavammat).

744. "en oo ihan varma kävikö se rein kaostoon vae 

kävikö se jeätikkääseen" (takaraivo, kaatumaan 

oppiminen).

745. "kaottas sirpillä kätteesät tuommoisem palan" 

(vieraat työt, vieraat työkalut).

746. "kylhä se pitäis kavattoa tuonne jeälle männes" 

(kavattoa eli varoa, vrt. kavahtaa).

747. "kum minnäi olim parraassa kavveessa, sillohan 

se oli se hammastuska" (kavveessa eli iässä, 

vrt. lapsena).

748. "ruoto käy kulkkuhui" (ruotojen 

varominen).

749. "löyhä ruoka kehnonuttaa" (kevyt, huono).

750. "sen kävi kehnostek kuh huoniet palo" 

(tulen vaaroista).

751. "no kehtaat sie haastaa nyt kehnuuttais" 

(valittaa heikkouttasi, vaikka olet terve).

752. "mittee sie siinnä kahtaanne päin käyvä 

kehneet, pysy yhessä kohen" (turhaa liikkumista 

paheksutaan).

753. "miult ko hankas kenkä tuon keträsluun" 

(nilkkaluun pyöreän sisäpuolen, hyvien kenkien 

merkityksestä).

754. "suapas kulutti keträstyven rikki" (vieraat 

ostosaappaat, omat karvakengät).

755. "väsytti ja kehtoitti se ain ojentamine ja 

varpaillua vuottamine" (riihtä ahdettaessa, 

luonnottomat peltotyöt).

756. "se o simmone ikä pien kehuvus ku hent 

ehjäks sano" (kehui ehjäksi eli hyväkuntoiseksi, 

hyvän toivottaminen).

757. "kyl mie syön itsei iha kehäks" (syön itseni 

kehäksi, vrt. itsensä ähkyyn syövät petoeläimet).

758. "se ahtaa tok tuossa hötäkässä kaek kehhääse" 

(ahmimista paheksutaan, tiedetään johtavan 

ongelmiin).

759. "kehäs ihtesän niin täytteej jotta" (ahmiminen,

ruuan jakamisen vastakohtaa).

760. "se niiv virkkeen näkösestik keihettellöö" 

(virkeys, omia hyveitä).

761. "se on semmoinen keihakka, se ei sotkkeevuk 

kulekssiissaan" (keihakka=ripeä, reipas, hyveet

=terveyttä edistäviä, paheet=terveyttä huonontavia).

762. "kylhä keihelöö tiä assii minnuu" (keihelöö eli 

harmittaa, hetkessä eläminen vähentää harmituksia, 

jokainen päivä=uusi alku).

763. "on niin liukasta että keijain selällen" (keijain 

eli keikahdin).

764. "Reittupa heitti keikoo tuossa kaljamalla, 

kun ei osanna varroosa pittee" (heitti keikoo=kaatui, 

kaljamalla=jäisellä maalla).

765. "et sua keikahtua sielt allua taitat jalkais viel siin" 

(hypätä korkealta, lapselle).

766. "olin tos vähän aikaa keikallair ruvam pielle" 

(keikallani eli makuullani).

767. "selkä keikassa keträtää, persep pyllyllää kuvotaa" 

(oikeista työasennoista).

768. "ettei soutaja vetteen keikkaa" (veteen 

putoamista vältellään, ihminen=maaeläin).

769. "oli kalijamalla ja siähem minä keikkasin" 

(kaljama=kirkas jää, tapaturmien aikaa).

770. "keikistäippäs vähä taakseppäi, ni mie 

kahom mikä roska siellä silmännurkassa on"

(oma hoito).

771. "koatu keekkatuolin kanssa ja ohtaan noos 

semmone paaka" (vieraat keinutuolit).

772. "Kaisaki oli heti keikolansa, ko astu ovesta ulos" 

(keikollansa eli selällänsä, jäiset pihamaat).

773. "olih hyvin keilä ja kepelä ihminen" (nuorena,

vrt. terve).

774. "ehän siinä muuta keinua meillä olluk ku, 

pajetah hilijolleen" (paeta hiljalleen,

murtuvilta jäiltä).

775. "Lyytii ei uskoskaa nii vanhaks, sill o viel 

nii keipakka käynti" (nuorekkaat vanhat,

terveesti eläneet).

776. "kävelläk keippasi vanahanaej ja mäkkee laskeek 

kahhaotti" (käveli ja laski mäkeä vanhanakin).

777. "vaikka sool jo liki kahleksaa kymment nii kyl 

sool viel sentäh keippijä äijä" (keippijä eli virkeä).

778. "kyl siäl o nyp paha kulkki tämmösel liukkal, 

ko se tiä on teht semmoseks keiriäks" (vieraat 

kärrytiet, omat polut).

779. "nyt kun on tuas tuo pihamua ylityksellä niin 

siinä on kulettava taatistik jottei keiskahak selälleen" 

(kuljettava taatisti eli taitavasti).

780. "ei täh ny trenkää hätäällä, teherhän vaan 

keithollensa" (keithollensa eli rauhallisesti,

vrt. keitto).

781. "minä tuota keitor ruojjoo ahoin niin kovastij 

jotta ylempä rupes tulemmaa" (ahdoin keittoa 

suuhuni, vrt. antaa ylen).

782. "kyl mnä siin päätän keiti, jos mnä menen taik 

ole ilma" (keitin päätäni eli harkitsin, oma eli 

hidas elämä).

783. "on täs viel aikoa, ei huol sellasta kekettii kiiteä" 

(huoli kiitää eli kiirehtää).

784. "minun tekköö mielej jalakkoen kekistelemmää" 

(kekistelemään eli oikomaan, paikallaan olon 

luonnottomuudesta).

785. "elämäsä loppuu asti se ol kekevä" (kekevä 

eli hyväkuntoinen, vrt. luonnenimi keke).

786. "hää o niin kekkarus ja kärkkiväine viel, 

vaik o jo yli kahreksenkymmene ijältäs" 

(kekkarus ja kärkkiväinen, terveyttä 

ylistäviä sanoja).

787. "kyl maar se viäl kekkeväs kunnos o" 

(kekkevässä eli pirteässä).

788. "johan se vähän näkyy kekkiväv vaikka ol 

kauvan kipeän" (kekkivän eli piristyvän).

789. "kekkä äijä se viäl on" (virkeä, 

omia hyveitä).

790. "sill oh hyvä keksintö" (kekseliäällä lapsella, 

vrt. kekata).

791. "nii kekkeest kävelöökii, jalkakii nousoo 

ko nuoreel ikkää" (jalan nouseminen, 

terveyden mittoja).

792. "soattaa sannoak keksaottoam mitä vaen" 

(arvaamattomuus, tutun ja turvallisen 

vastakohtaa).

793. "älä vuoa tule lähemmäks tai potkasen keleksilleis" 

(oman tilan puolustaminen, vrt. iholle tunkevat 

juopot).

794. "kyllä te saatte kans mahrottoman yskän nyk kun 

tämmösellä kelillä kuljette tallukkaalla" (kuljette 

tallukkailla, kurakeleillä).

795. "kuhan kel paranoo, em mie ennel lähe mehtää 

rypemään" (kelien mukaan liikkuminen).

796. "se oj joutavata rientämistä että tuollasta kelijä 

kuletaa" (joutavaa rientämistä, huonoilla keleillä 

kulkeminen).

797. "se on viel kelkkii ämmä" (ketterä, virkeä).

798. "kelekkiästi sinä vielä kävelet" (terveyden

mittoja).

799. "kun polttaa pal tupakkii, niin hampaak kellastuu" 

(tupakan haitoista pienimpiä).

800. "ei tuommoisila kelteilä tarkenet talavpakkasessa" 

(kelteillä eli vaatteilla, pakkanen=yksi jumalaisista, 

kykenee tappamaan ihmisen).

801. "nyt on nii helepot päivät että maha kellikoituu" 

(kellikoituu eli pyöristyy, vrt. kesäpäivät).

802. "se o kaik kellol" (suulaki kelloilla, ruuan

jäähtymisen odottaminen).

803. "kelloiles se lyöpi ihon jos päiväki kovim polttaa" 

(päivä, luotu vähän kerrallaan nautittavaksi).

804. "eihä rahoja tärvätäk kelloen, jotta moattaan 

kun nukuttaa ja syyvvään kun on näläkä" (oma 

eli kelloton elämä).

805. "mie polti kättei tuos uuni luukkulois ja siihe tul 

semmone kellu" (vieraat rautaluukut).

806. "siel ol nii jäinen mua jot mie kelluilin mont kertua 

tullessain" (kelluilin eli kaatuilin).

807. "en minä ilikii ennee pittee tuota mustoo mekkoo, 

kun se on muuttunna niin kelokon näköseksi" 

(kuluneiden vaatteiden hylkääminen).

808. "olin nii keleppeissä vuatteissa, että kylömä tul" 

(kelppeissä eli vähissä).

809. "ek sä ny ittekki ymmärrä että ny on paras kelppiä 

tiähens" (uhkaamisen tarkoitus=vähentää väkivaltaa, 

ei toimi juopuneiden / hullujen kanssa).

810. "eik sun kylmä tuk kun olet noin kelteillään" 

(kylmää kestävät, vrt. helteelle arat).

811. "kun ahto kelterisä niin tääteen, niin sittä piti 

mahapakollaan älistä" (kelterisä eli mahansa, 

älistä kivusta).

812. "kyllä ne jalakopohojat keltettyy kun on avojalon, 

kantapäähännik kasvaa paksu keltti" (jalkapohjien 

kovettuminen, ihmiskeho=sopeutuu ympäristöön).

813. "samalla laellahan se keltettyy puuhik kun kuivvoa 

alakaa" (vanhenemista verrataan puiden kelottumiseen, 

vrt. puut ihmisten edeltäjinä / heimojen syntypaikkoina).

814. "mie ko keltsahin iha takaraivollei jääkkäisel maal, 

ni ei muuta ko näin tulpalloloi silmissäi" (kaaduin 

takaraivolleni, tulipalloja silmissä).

815. "soon semmonen kelttana, en ainakhaan mie sitä 

pääleni pane" (kuluneiden vaatteiden pitämisestä).

816. "ookkos sinä niin kelevos, että tuut mua vähän 

auttahan" (läheisten auttaminen, vrt. omituinen 

rahasta auttaminen, "palvelut").

817. "kyllä nii lipoonen keli jotta yhtämittaa minä olin 

kemas" (lipoonen=liukas, kemas=kumossa).

818. "mitävast sie nii kyyrys kävelet, kävele oikie 

kemakkan oikie selkäkenas" (kyyryssä kävelemisestä, 

pahentaa selkävaivoja).

819. "on niin kuraanen että ryötät vaattees ja kämmäät 

kenkäs" (vaatteiden kohtelusta, itse laadittuja

=arvokkaita).

820. "kun heinähäkki pyllähti kummoon nin se oli koko 

kemmerkeikaos kum minä lennin lumelle" (vieraat 

työreet, vieraat työtapaturmat).

821. "meinas tulla pääle vae ku minä vejin sitä leukaan 

nii siihen se kemmerty" (päälle tulevat humalaiset, 

itsen puolustaminen).

822. "täytyy koko ikäsäk käyläk kenkatak kun satutti 

jalkasa" (vammojen vakavuudesta, pakotti ihmiset 

varovaisuuteen).

823. "vankun ol väljät kenkirajat jalassa, lankiillat 

tupsakehin, piälaillan lumessa tuutterehin" (huonot 

kengät=huonot matkat).

824. "minnuu alko vähä pistellä semmone turha kenkkuilu" 

(kenkkuilun vieraudesta).

825. "on aina hyvällä tuulella, ei kenkkuilek kellekkää 

eikä millonkaa" (oma hyväntuulisuus, vieras 

tekopirteys).

826. "ei siälä ny mitään kenkuumia tartte, kengätä 

jaloon minäkin oon matkas" (paljasjalkaiset 

suomalaiset).

827. "pistä kengät jalakaan, ettei kastuisi töppöset" 

(kenkien tarkoitus, suojata jalkoja).

828. "kengäs on niin kuuma, että mä meen paljahin 

jaloon" (kesä=kengätöntä aikaa).

829. "elä veikkonen kengitä lähe, jalakas säret" 

(syksy, talvi ja kevät=kenkien aikaa).

830. "paahaj jottaen kenkärättie, kuj jalakas nuih hikkoo" 

(vieraat rätit, omat heinät).

831. "älä istu noin etukenos tulee rinta kipjäks" 

(oikeasta istumisesta).

832. "äijäll on ni suuri maha et täytyy seisoo vallan 

takakenos, ettei kaaru nokalles" (lihavuuden 

ongelmista, vrt. terveellinen pyöreys).

833. "noisev viel hourahtelema" (menetän järkeni, 

jos elämä ei helpotu, liian vaikean elämän 

seurauksista, vrt. liian helpon).

834. "heitin kentoo siinä, ku ol kova puriaine" 

(heitin kentoo=pyöriskelin, puriainen=mahanpuru, 

aika vaihtaa ruokavaliota).

835. "mie kentsahin kuppeelleen liukkaal tiel" 

(vieraat kärrytiet, omat polut ja ladut).

836. "se oli tuommonen, kenttaraksi jäi sitte" 

(kenttaraksi eli ontuvaksi, lapsi jonka jalkaa ei 

annettu laittaa paikalleen).

837. "se on sellai kenttu, varpaht om paleltunnu" 

(varpaat paleltuneet, kävelee huonosti,
kylmän voimasta).

838. "niitä takkoja kanttaissa kentturaks männöö" 

(kentturaksi eli vaivaiseksi, vrt. pulkassa vetäminen, 

vähän kerrallaan tuominen).

839. "otettaan kepakko vielä kätteev vakokkeeks" 

(vakokkeeksi eli tueksi, virtaa ylitettäessä).

840. "kepelä jaloistansa" (kepelä eli vikkelä,

omia hyveitä).

841. "juakses nuaremmakses olet vähä kepelämpi 

kum minä" (vanhusten auttaminen).

842. "kauvvank siä ny tual keppaset nuariil jaloollas" 

(omat auttajat, omia).

843. "silloin oli niin kovin kepiää" (liikkuminen 

nuorena, hyvien aikojen muisteleminen).

844. "mie oon iijjäin olt nii kepjä jalolta" 

(terveydestä kiittäminen).

845. "tuol ijäl se ihmise miel o kepijä" (lapsena 

mieli kepeä, vrt. vakavuuteen ja hiljaa oloon 

pakottavat skoulut).

846. "se on tuo ukko jo kaheksakymmeinen, 

mut katoppas, mitenkä keppelä se vielä on"
(keppelät vanhukset).

847. "keppelä muori se ov vielä, sillä kävelyi om 

puolijuoksuo" (kävely puolijuoksua).

848. "se on niin kepperä kovasti, niin köyköset 

ja keviät noi jalakki" (keviät jalat, terveyden 

mittoja).

849. "niihää ne toiset ov viel vanhanakii keppeit 

ja virkkuja" (vrt. terveesti eläneitä).

850. "kyl mar stä jottain keppuloittee sitte aina 

ko tervev vaan on" (keppuloittee eli puuhailee,

oman työnteon luonteesta).

851. "kyl se äijä oh hyvin kepsa viäl vanhanaki" 

(kepsakat äijät).

852. "tiähä on viel kepsakka mummo" 

(kepsakat mummot).

853. "se on kepsa mujja, lyö vaikka tanssia" 

(oma eli kepsa elämä).

854. "siult se viel tuo kävelemine käyp yhtä kepsakast 

ko ennekii" (terveyden ihaileminen).

855. "ol sitä ikkee jo lähemmäks kaheksakymmentä 

vuotta vaekka muute ollii vielä kepsakkata ukkova" 

(vuosin laskettu ikä ja terveyden sanelema ikä).

856. "aika kepsiästhää se viäl liikkuu, vaikka onkii 

jo vanha ihminen" (ketterästi, ripeästi).

857. "se oli vielä vanhoilhanki niin kepsiä ja hyväjalkanen" 

(ihailtuja piirteitä).

858. "et kai sinä noin kepsussa vuatteissa noin 

kylymää ilimaa mäne" (kepsussa eli kevyissä).

859. "ei vaarin töist enää mitään tu seo vaa semmost 

kepsutust" (eloon liittyvät työt=kuuluvat nuoremmille, 

vrt. kevyemmät käsityöt).

860. "sehä on nii kepykäine, jot kyl mie sen mipomielelläi 

kannan" (kevyet eli omat kantamukset).

861. "sillov vielä kevyj jalaka, katok kun se kävelläl 

lihimoo kun nuoret miehet" (ukilla kevyt jalka, 

vrt. koko elämänsä jalan liikkuneella).

862. "kuka pääsi kepyveest ja kenem piti häähmättää 

ja läähättää ennenku pääsi määem pääle" (omat 

kuntotestit).

863. "nyt kelpoo kävellä, olen niik kerkiä poika ku 

laukuj jätim pois" (vierailta tuntuvat laukut ja reput,

ihmiskeho=luotu kantamaan itseään).

864. "täytyy puhua aina leikkiä kans se pittää tommottena 

kerkeempänä ihmise" (leikillinen puhe).

865. "se häne mieltää kerkittää ko saap vähä suuhup 

pantavaa" (kerkittää eli piristää).

866. "kun särer ruoti tarttu kerosseen ni iha olil läkähttyö" 

(kerosseen=kurkkuun, läkähttyö=tukehtua).

867. "söin kuumii nahkiaisii pualen kerpuu ja mun rupes 

sit tekemää häijyy" (kuuman vai liian syöminen).

868. "kerraastikkin niij jokin oli lyäny, kirvhellä niin, 

jalakhansaj jotta, siitä valtimok katkeh" (kirveiden 

tuhovoimasta, vrt. vanhempi puiden maasta 

kerääminen).

869. "tenava niäli napin notta kurkus vain kerraastik 

klotkahti" (vieraat knapit, omat knappeihin 

tukehtuneet lapset).

870. "siinhä tuo männyö päivä kerrassaa" (päivä 

kerrassaan eläminen).

871. "varop poika, etteh mene nokalesti kerstenheesseen, 

ko si tuola laila hihot, ekkä katto etheesti" (lasten 

opastaminen järkevään tekemiseen).

872. "kahlel kerral mie toim puut" (omaa tekemistä,

terveyttä yllä pitävää).

873. "jos et nyp pial lähäre niim mä lyän tällä kerähkällä" 

(vrt. omituiset naapurit).

874. "siin porti luon ol semmone iljenne, ja siihe mie sit 

kesahi" (iljenne eli jäätynyt kohta).

875. "älästäs jätä nii täpäräl, tyännä kesemmäl" 

(työnnä keskemmälle, ettei putoa, vahinkojen 

vältteleminen).

876. "etusormi meni keskijäsenestä eri poekki" 

(kirveiden vammauttamat).

877. "kessumassiinaks ne kiusoa tupakkimiestä" 

(kiusaa tupakkamiestä, miehillä harvinaista, 

naisilla lähes tuntematonta).

878. "voi katketak keskupaikalta ja surmatas sen" 

(lahonnut puu, voi surmata ihmisen, 

metsä=yksi jumalaisista).

879. "älä kurraa sitä keskupaikkaa niin ohuveksi" 

(kurraa eli kiristä vyötäsi, äiti tyttärelleen, 

terveys ulkonäön edelle).

880. "kyllähän multoli jalaat siinä paikas alta, 

kun kaatua kessahrin omihin jalakoohin"
(kaaduin omiin jalkoihini).

881. "kessahti puotat toolilta" (vieraat stuolit, 

vieras kulmikas rakentaminen).

882. "luulisi palelevan kun vähillä voatteilla istua 

kessottaa" (istuu vähillä vaatteilla, vrt. karaisee 

itseään, valmistautuu Karun tuloon).

883. "jos hossakoemaan tuommonem mies rupejaa 

niin eihän siinä ihmisvoemat kestä" (pelätyt 

isokokoiset miehet).

884. "sitä pitää kesuttaam muutej jalap painaa äkikseltä" 

(kesuttaa eli totuttaa jalat kävelyyn).

885. "kesältä tulevaa kallaa söin ja kyllä tulin" 

(kipeäksi, haistaminen ennen maistamista).

886. "eihän se ihmej jos paleleekim, mitäs noissa 

kesähepenissäs reisuu lähit" (vuodenaikojen 

mukaan pukeutuminen).

887. "naisväjet kyl illal palelie nois kesäherssussaa" 

(kesäherssussaan eli ohuissa kesävaatteissa, 

miksei tulta).

888. "sei oo kumma jos viluttaapi, ku mulla o 

kesäketineet pakkasella päälläni" (pakkasen puolelle 

meneminen=talvivaatteisiin vaihtaminen).

889. "kesäkimpsut peällä näe kylymällä" 

(paheksuen).

890. "ne niillä sorkillaa eis toas ketkuttaa ja viimmeks 

pyörii" (oudoksutut voimistelijat, kilpaurheilu

=johtaa monenlaisiin vammoihin).

891. "olin sev verran ketterä etten koatunna" 

(kaatumisen vältteleminen).

892. "ketterä ja kätevä, ei se kyllä jalkhoinsa sekkainu" 

(omia hyveitä).

893. "on nin ohkosek ketuneet, eihän niillä tarkene" 

(ketuneet eli vaatteet, vrt. kettu, orvaskettu, 

vaatteet=eläimiltä saatu toinen iho).

894. "kylhä siin ol ketvittelemist enneko mie 

kottii selvisi sen kantamuksei kans" (painavat 

kantamukset, selän tappajia).

895. "ei taijak kaikkein keuhkokarsinat kestää" 

(tupakanpolttoa, keuhkoja ei ole luotu 
savun kierrättämiseen).

896. "Reeti se kävellä keuhtasee niin keviän 

näkösesti, ei jalat näytä painavan" (ihailtu 

kevytjalkaisuus).

897. "yhtäkkiä ku jalka luiskahti niim minä 

keuskahin seljällehen siihen" (kaatumaan

oppiminen). 

898. "mikä sem keussun tiätää, kunne siitä selvää saa" 

(höpsähtäneestä, vrt. itsekseen tai sekavia

puhuvasta).

899. "se on hyveä syyväk kelles se käöttää 

va eihän se kaikillek käötäkkää" (käy kaikille, 

ohrarieska, viljaa hylkivät).

900. "mä oon kevätis, ei saata syörä ja veltto olo" 

(kevätti=huonosta ruuasta johtuva 

kevätväsymys).

901. "ku heittää kengät poes jalastaa, ni voe mite 

se keventää" (jalat=luotu hengittämään, 

kengät=luonnoton keksintö).

902. "keveesiv vaatetta, ku tuli niin kuuma" 

(vaatteiden keventäminen).

903. "kulke niin keviöis vaatteis oike, et kyl varman 

kylmä o" (kylmää kestävät ihmiset).

904. "kevejämphä laeha ihmine ol liikkumaa" 

(ihmiskeho=luotu kantamaan oman painonsa, 

ylipaino=ylipainoa).

905. "kyllä se tuo muori vielä kevveästi kävelöö, 

vaekka oj jo kuuves vuosi kaheksatta kymmentä" 

(keveästi kävelevät 80-vuotiaat).

906. "mul onki semmosta keveää ruokaa" 

(keveät ruuat, vrt. palat).

907. "kun sattuu vieras tulemaan niim paljo on 

kevemp" (olo keveämpi, ihminen=laumaeläin).

908. "pitää aina olla keviällä päällä" (oma keveys, 

vieras raskaus).

909. "kyllä tuo Anna ottaa elämän kovin kevijästi" 

(liian kevyesti, keskitie).

910. "kyllä se on nuorella mieli kevveä kun 

kevväesellä linnulla" (nuoruuden luonteesta,

vrt. skouluihin pakottaminen).

911. "se ov vähä semmonen lemmehtynyt äijä, 

vähän syntyään keveä, ei sen kanssa kannata 

kiistää" (syntymähullut).

912. "keveäkenkä se on vähän höpsy, tai vaikkei 

muutaku ilonen" (höpsöyttä kuvailevia sanoja, 

hulluutta=monenlaista).

913. "toeset ninku Iitae on niin kevveekeohkosija, 

että ne pärähtää naoramaa, ol asija melekeem 

mikä hyvvää" (kevytkeuhkoiset eli nauravaiset 

ihmiset).

914. "jos sitä on ollu vua kevvyylä työlä, nii se 

raskaamp työ tuntuukii vaikiile tehhä"
(raskaampi eli vieras työ, oma työ=hetkellistä, 

tarpeeseen tekemistä). 

915. "ne hipsutti niin köhvesti" (omaa 

liikkumista).

916. "kevit vähä tota säkki et saisi sem paremmi 

selkkähän" (kevennä säkkiä, luonnollinen

kantaminen=käsissä kantamista).

917. "kevitäs sää kankella toiselta pualta sillonko 

mää nostan" (yhessä tekeminen, vähentää 

vammoja).

918. "siel on nii kalsakka ilma jottaha" (ilmojen 

mukaan tekeminen).

919. "täss on niiv var jotta tloo liian karmea olla" 

(vari eli kuuma, äärimmäisten lämpötilojen 

vältteleminen).

920. "voi sentän kon joutuva oleman tämmöhes sattes" 

(sateessa tekemisestä).

921. "tiellä voi olla nii kierä ja kallalline jää jot sit 

o kavahettava" (jäätyvät kärrytiet, vrt. polut).

922. "heitäp pois jalastasi ne kengärronttoset" 

(huonojen kenkien hylkääminen).

923. "on nin kalsa ilma, että hampaak kalisee" 

(elimistö varoittaa, kannattaa kuunnella).

924. "ei silloj juur muuta kaupunkitupakkia olluk 

ko kasakkaa" (ostotupakin alkuperää).

925. "polttaiten työ palterii" (palterii eli kessua).

926. "se lähti seisallaan sitä jeätynyttä mäkkeä 

karittammaan" (karittamaan eli laskemaan,

vrt. teki vastoin tapoja).

927. "katos tommost, ku syä makkavaltta" (makuulla 

syömisestä, johtaa tukehtumiseen).

928. "hiä hirviis hevoista ja hyppäis pakkoo ja lankeis, 

siint sai tauvin itselleen" (vieraat hevoset, 

vrt. tuhannet autojen kolhimat).

929. "ja jos oikken kova myrsky ete päästy ollenka, 

sit sai vartto et myrsky meni" (myrsky=tuulen aikaa, 

ihmisille ja jumalaisille kuuluvat ajat).

930. "ennem mää kuolen ko meej ja niin en oom menny" 

(hammaslääkäriin, hammasvaivat ilkeitä mutta 

ohi meneviä).

931. "mutta kum minä toevon aena ja aena noeta 

jalakojan pikkusem paranee" (toivon voimasta).

932. "ei se hätiköinny vaan teki kaikki hyvin 

jaamaallisesti" (jaamallisesti eli hitaasti).

933. "sen verran joamettie oli että piiloon heti mäntiin" 

(piiloutuminen=keino selviytyä, vrt. kodeissaan 

piilottelevat kaupunkilaiset).

934. "hiljoksiim männäj joappasoo" (oma liike).

935. "pitää jakoa peätä, kahella täetä peästä" 

(katsoa täitä päästä, vrt. apinoiden käytös).

936. "kyl ne siit jahkailiit, männöötik hyö vai ei" 

(hiljaa hyvä tulee).

937. "niillä noapuruksilla on aena kaekennäköstä 

jahkaeluva keskenää" (naapurien vieraudesta, 

oma asuminen=harva-asutusta ja sukukyliä).

938. "kyllä se sitte lähti niotta sääret oikoohna 

kum mä kerraj jahkaasin" (uroksen tarkoitus

=ruokkia ja puolustaa perhettään).

939. "ei se häkkylöitte see jahkamoittee esiks asiat 

joka kantilta" (häkkylöitte eli hosu).

940. "ei semmonen asia niin kauvon jahkamoita 

tarvitte" (liiasta jahkailusta, työ kerrallaan).

941. "sit asiaa on siit jahkamoittu jo vuaskausii, 

mut ei ol päästy etuu elemmäks" (omalta ja 

vieraalta tuntuva jahkaileminen).

942. "lähe lähe voa älä jakkamoi" (oudolta 

tuntuva hoputtaminen, käy hermoille
=huonontaa terveyttä).

943. "se on oikeeh hiras ihminen, se juhnii 

ja jahnii päiväp pitkät" (oma hitaus, 
vieras juhniminen).

944. "siin ol jahuumista ennenkun hevonen suatiin 

kaivosta ylös" (vieraat hevoset, vieraat kaivot).

945. "olekkos hyvi jaksaskellu" (jaksamisen 

tiedusteleminen).

946. "oikee hyvis jaksois hyö on, ei oo potevaankaa 

olleet" (hyvissä jaksoissa eli voimissa).

947. "ku olhan vasta syöty, siton niinku paremmin 

jaksokunnossa" (syömisestä kumpuava 

jaksaminen).

948. "ruvetaanpas vähäks aekoo kyönällemmö, 

niin jaksut paranoo" (kyönällemmö eli 

pitkäksemme).

949. "sitä myötehä niitä jaksuja tuluo ku tarvittoa, 

em meä viel o uupunt milleä reisul" (omien 

voimien tunteminen).

950. "vielähä mie oon jaksuväissä" (jaksuväissä 

eli voimissani).

951. "jalaanaluksia oikeer rupes pakottamahan" 

(ilman kenkiä kävellessä).

952. "minu jala alusta ova nii ara, ete uskal paljajalvon 

kävel" (arat eli pehmeät, kovenevat kävellessä).

953. "sill on niin kevyj jalanliike että sen jalaka 

nousoo" (terveyden mittoja).

954. "vanhal käyp toi jalammuutto nii taajaksie" 

(jalammuutto=askel, taajaksie=lyhyeksi).

955. "miul olkii jalannousu nii keviä" (nuoruuden 

muisteleminen).

956. "pimmeässä täötyy käöväj jalantarkalla" 

(käyvä eli kävellä).

957. "tässä min olen seisonu samossa jalaansijossani 

koko ajaan" (oman elämän luonteesta, vrt. omituiset 

kuolemaa kohti kiirehtijät).

958. "mnää tarvitten semtteej jalavvastimen ko mnää 

makkaan ete selkänin kipijäks tule" (jalanvastimen

=laudan johon voin tukea jalat, selälle sopivan 

makuupaikan laatiminen).

959. "huonuoha se miuki terveyvein on olt, 

mut ainha mie uon jalastiel olt" (myönteisen ajattelun 

voimasta).

960. "joha mie tänäpäin oli vähä jalasteil" (elämä 

voittaa).

961. "jalasteellaa se Maija vielä on, eij ou vielä muamenossa" 

(menossa maaten, kaikella aikansa).

962. "sinähäm meet jalattomaksi jos et saap parempia 

kenkiä" (huonojen kenkien käyttämisestä).

963. "jalkimen o nii ahta et jalkan kuulottava" 

(jalkimen=kengät, kuulottava=puutuvat).

964. "hoh hoh kur ruppee nij jallaap painaan" 

(jalat painaa, aika levähtää).

965. "miuj jalan eivät enneä siijjäk kenkeä" (siedä 

kenkää, jalkojen kiusaamisesta).

966. "ei päästy kuivij jalvo" (jalkojen kastumisen 

vältteleminen).

967. "jalvoissa se tuntuu" (sopiva kävely=tuntuu hyvältä, 

liika kävely=tekee jalat kipeiksi).

968. "kyllä toas vertyy kum peäsöö jalala jättämään" 

(jalalla jättämään eli liikkumaan, vertyminen,

vrt. vertti, veri).

969. "ei enne ole vanha ko kolmel jalal käyp" (kolmella 

jalalla eli kepin kanssa).

970. "yheksääskymmehä se om miullai jalakoi alla" 

(selkeästi ajattelevat 90-vuotiaat).

971. "on niin paljo roinaa lattialla jottei taharo jalka 

jakaapua" (roinaa lattialla, johtaa vahinkoihin).

972. "antaa nukkuan niin kauvvon että jalaka pohojan 

ottaa" (nukkumisen pyhyydestä, vrt. omituiset 

herätyskellot).

973. "mie mäni loppumatka iha jalka jalalt" (jalka 

jalalta, hiljaa kävellen).

974. "täytyi tulla juur jalka jalan kun ei nähny etees 

kun peukalon mitan" (pimeässä liikkumisesta).

975. "jalkaketineet on niin hyvät, ettei palella" 

(jalkaketineet eli talvikengät).

976. "se on semmoenen ku jalakakippee, ni siitä 

ei tiällä paljov välitetä" (kipeästä jota voi

potea jalkeilla).

977. "s oli parasta sitte ett otti jalkapavon" 

(vaarojen väistäminen, vrt. karhun).

978. "sillo mentti jalkapatikkaissi" (jalkapatikassa 

Saloon, omat ulkomaanmatkat).

979. "he ov vai jalakapatikasa liikkehellä" (luonnollisin 

eli vanhin tapa liikkua).

980. "jalakapatikassa hiän ol kuolemaa astik" 

(oma kantaa).

981. "paa ne veltit sinne jalakapuoleen, ku niin 

varpaitani palelee" (veltit eli viltit, lämpimänä 

pysytteleminen).

982. "poikasen ko keyväil aikasie alettii kulkii 

paljasjaloin ni jalkaselkämät rohtuit ja halkeiliit 

vanhemmat sannoit jot kurk on nokkint" 

(kaikella aikansa).

983. "ei se nin kipii ollu, ettei siält jalkasil koti 

olis päässy" (metsästä kotiin, seisaaltaan 

sairastaneet).

984. "se on oppinna jalakatarkalta kävelemmään 

tiesäj ja matkasa" (sokea kävelemään, jaloillaan 

tunnustellen, ei liikennettä=vähemmän vaaroja).

985. "jalakatarkalta piti kulukea pimeässä" 

(jalkatarkalla kulkeminen).

986. "toi saapas paino nii tolkuta toit jalkateräin 

päällystää" (vieraat ostosaappaat).

987. "mull on niin kipiäksi jalkaunu, ett aivan ontuap 

pittää" (kivun tarkoitus, pakottaa hidastamaan).

988. "em mää oikke makkavalttaka ol ollu, mutt ole 

ol täsä sentä jalkvalttas" (jalkeilla pysytteleminen).

989. "tekisinhäm minä vielä ulukotyötäev vaen eijj 

oon nuista jalkavaroista" (varoista eli voimista, 

jalkojen meno=vie liikkeen).

990. "munen kontit kuhlottus ja kylmettys huanois 

jalkavärkeis" (kontit=jalat, kylmettys=paleltui).

991. "pane sie nuot jalkavärkkisti muurin kranssile 

kuihvaan nehän oon aivan liskumärät" (jalkineiden 

kuivattaminen).

992. "mullon noi jalkavärkit niin huanossa kunnossa, 

ettei niillä pitkiä taipaleita ennään kuljeta" (jalkojen 

huononeminen, vähentää liikettä, vrt. lisäaikaa 

antava polkupyörä).

993. "se vaiv voovaa ollav vielä jalakehella" 

(vanhus jalkeilla).

994. "jalakeilta minä sem pijin" (pidin taudin 

jalkeilta, sisua vai hölmöyttä).

995. "jalakioomet pitää ihimisellä ainaki olla hyvät" 

(jalkineisiin panostaminen).

996. "veljess on jotenkih kipijä, läksin silt jalkomilt 

sanomah että men ny pijan kattomah" (läheisistä 

huolehtiminen).

997. "korjaa pois nuo tavarais pois tuost jaloksiist" 

(tavaroiden korjaaminen).

998. "jalakopöytään se tahtoo usseinnik kirves ensinnä 

kasahtaa" (leikkaa puuta=leikkaa luuta, elämän 

vastaisten keksintöjen vältteleminen).

999. "katto mulle jalakotrasut sukkaim päälle ku kengät 

niin hölökkää" (kengät hölkkää, liian isot).

1000. "minä olen semmonen käsisairas ja jalkosairas, 

em minä tolta sisuksistani vielä olis" (kädet ja jalat, 

käytössä kuluvat jäsenet).